Katso, miltä Lontoo näyttää uhanalaisen kotkan silmin – video

Uhanalaiseen keisarikotkaan kiinnitetty kamera tarjoaa uudenlaisen näkökulman Lontooseen. Linnun Lontooseen tuonut The Freedom Project -niminen projekti juhlistaa uhanalaisten lajien listan 50-vuotispäivää.

Ulkomaat
Kotkan selkään kiinnitetyn kameran ottama kuva.
Uhanalaiseen keisarikotkaan kiinnitetty kamera mahdollistaa Lontoon maamerkkien katselemisen uudesta näkökulmasta ja juhlistaa uhanalaisten lajien Punaisen listan 50-vuotispäivää.

Darchan-nimiseen keisarikotkaan kiinnitetty kamera on kuvannut uudenlaisia näkökulmia Lontoon keskustasta.

Darchan, jonka siipien kärkiväli on noin kaksi metriä, lensi lyhyitä matkoja Lontoon tunnetuimpien maamerkkien lähistöllä. Darchanin kouluttaja Jacques Olivier Travers sanoi, että normaalisti keisarikotka voi lentää sadan metrin korkeudessa ilmavirtausten mukana kaksi kilometriä liikuttamatta siipiään.

– Sen vuoksi kaupungissa sen on vähän vaikeampi lentää luokseni. Lisäksi kaupungeissa on paljon melua, autoja, ihmisiä ja muita asioita, joita se ei normaalisti kohtaa, Travers kertoi yleisradioyhtiö BBC:lle.

– Joka kerran, kun se lentää, se on hieno kokemus. Olen hyvin ylpeä Darchanista. Tämä on kolmas kerta, kun olemme yhtä suuressa kaupungissa. Käytän aina oranssia takkia, ja heti kun se näkee minut takissani, missä tahansa olenkin, se tietää, minne sen on lennettävä.

Darchan-keisarikotka ja sen kouluttaja Jacques Olivier Travers.
Darchan-keisarikotka ja sen kouluttaja Jacques Olivier Travers.BBC

Lontoo on huomattavan erilainen ympäristö keisarikotkalle kuin sen luontainen elinympäristö Ranskan Alpeilla. Darchan ja sen kouluttaja ovat olleet viimeisen viikon ajan Lontoossa antamassa ihmisille mahdollisuuden tutustua villieläimiin tavallisesta poikkeavalla tavalla.

– Kotkan selkään kiinnitetty kamera antaa lontoolaisille mahdollisuuden nähdä tuttuja paikkoja ja monumentteja aivan uudella tavalla. Jos Darchan ja sen kuvaama materiaali koskettavat ihmisiä, he todennäköisesti helpommin kiinnittävät huomiota eläinten suojeluun, Travers sanoi.

Keisarikotka on luokiteltu uhanalaiseksi. Se on hävinnyt luonnosta muun muassa Itävallasta ja Unkarista, missä sitä aiemmin tavattiin. Nykyään keisarikotkaa tavataan luonnossa Kaakkois-Euroopassa sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Keski-Euroopasta se on monin paikoin hävinnyt, mutta viime aikoina lintujen lukumäärä luonnossa on alkanut kasvaa.

Suomeen keisarikotkia harhautuu vain satunnaisesti.

Darchan juhlistaa kansainvälisen Punaisen listan syntymäpäivää

Darchan on tuotu Ranskan Alpeilta käymään Lontooseen The Freedom Projectin vuoksi. Darchanin varsinainen tehtävä on nimittäin juhlistaa tällä viikolla vietettävää Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n, niin sanotun Punaisen listan 50-vuotispäivää.

Vuonna 1948 perustetun järjestön listalle on koostettu tuhansien eri eläinlajien kantojen elinvoimaisuudet. Listalla on tällä hetkellä vähän yli 71 000 eläin-, lintu-, kasvi- ja muita lajeja, mutta IUCN:n tavoitteena on kasvattaa listalla olevien lajien määrä yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Lista on maailman laajin kokoelma eri eläinlajien kantojen koosta ja se määrittää niiden suojelun tarvetta sekä sukupuuttoon kuolemisen uhkan suuruutta.

Listan kokoamiseen osallistuvat useat eri eläin- ja ympäristönsuojelujärjestöt. Lintujen, kuten keisarikotkan osalta listan koonnista on vastuussa Birdlife International.

Darchan-keisarikotka Lontoossa.
Darchan-keisarikotka vierailulla Lontoossa Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Punaisen listan 50-vuotispäivän kunniaksi.BBC; The Freedom Project

Lista muodostuu tarkkojen kriteereiden mukaisesti. Kriteerit pätevät kaikkiin lajeihin ympäri maailman. IUCN:n tavoitteena on tarkistaa jokaisen eläinlajin sen hetkinen tilanne viiden tai vähintään kymmenen vuoden välein.

Listan lajit lajitellaan seitsemään eri kategoriaan sen mukaisesti, miten elinvoimaisia niiden kannat ovat. Toiseen ääripäähän sijoittuvat eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon, toisessa ääripäässä olevien kantoja pidetään edelleen elinvoimaisina.

Listan tarkoituksena on tarjota tieteellisesti paikkansa pitävää tietoa eri eläinlajien kannoista kansalaisille ja päättäjille maailmanlaajuisesti, kiinnittää huomiota monimuotoisen luonnon säilyttämiseen, tarjota tietoa ympäristöstä sekä vaikuttaa päätöksentekoon ympäristönsuojelun hyväksi.