1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Islamilainen tasavalta haluaa eroon hylkiön leimasta

Iran pyrkii irti talouspakotteista, mutta haluaa pitää kiinni myös ydinohjelmastaan. Iranin ja ulkovaltojen neuvottelujen takaraja on maanantaina.

Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius (vas.), EU:n edustaja Catherine Ashton (kesk.), Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry (oik.) ja Britannian ulkoministeri Philip Hammond (alhaalla) neuvottelivat Iranin ydinohjelman tulevaisuudesta Wienissä, Itävallassa perjantaina 21. marraskuuta. Kuva: Hans Punz/ EPA

Iranin ydinohjelman takia asetetut pakotteet ovat ajaneet islamilaisen tasavallan talouden vaikeuksiin. Viime vuonna valtaan noussut maltillinen presidentti Hassan Ruhani on sanonut aikovansa ratkaista kiistan Iranin ydinohjelmasta, ja hankkiutua pakotteista eroon.

Lännessä epäillään, onko Ruhanin hallinto halukas tekemään riittävästi myönnytyksiä, jotta epäilyt Iranin pyrkimyksistä kohti ydinaseen rakentamista hälvenisivät. Ydinpokerissa valttikortit ovat ulkovaltojen hallussa, mutta Iranillakin on vahvuutensa.

Iranin valtti: Rikastettu uraani

Ydinaseen valmistamiseen tarvitaan pitkälle rikastettua uraania. Uraania rikastetaan sentrifugeilla. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n mukaan Iranin ydinlaitoksissa on 18 000 ensimmäisen sukupolven sentrifugia, joista noin 10 000 on käytössä. Lisäksi maalla on noin tuhat kehittyneempää IR-2-mallin sentrifugia.

Rikastuslaitostensa avulla Iran on tuottanut joitakin satoja kiloja 20-prosenttiseksi rikastettua uraania. Ydinaseessa käytettävä uraani on 90-prosenttista. Viime vuodenvaihteessa Genevessä tehdyn sopimuksen nojalla Iran on toistaiseksi keskeyttänyt uraanin rikastamisen 20 prosenttiin.

Iranin nykyisellä rikastuskalustolla maa pystyisi IAEA:n arvion mukaan halutessaan tuottamaan tarvittavan määrän asekelpoista uraania kolmessa neljässä kuukaudessa. Ulkovaltojen tavoitteena on ollut rajoittaa rikastamiskapasiteettia ja pidentää tätä aikaa 9–12 kuukauteen. Enää Irania ei kuitenkaan vaadita lopettamaan rikastamista kokonaan.

Iran kiistää, että uraanin rikastaminen tähtäisi ydinaseen valmistamiseen. Sen mukaan matalasti rikastettua uraania tarvitaan maan omien ydinlaitosten polttoaineeksi. Teheranissa toimivan koelaitoksen lisäksi Iran on ilmoittanut rakentavansa Shirazin liepeille toisen laitoksen, joka käyttäisi saman tyyppistä polttoainetta.

Bushehrin ydinlaitos Iranissa. Kuva: Abedin Taherkenareh / EPA

Tutkimusreaktoreiden lisäksi Iranilla on Bushehrissa sähköä tuottava ydinvoimala, jonka polttoaine tulee Venäjältä. Polttoaineen toimitussopimus umpeutuu kuitenkin vuonna 2021 ja jollei sitä uusita, Iran halunnee rikastaa voimalan polttoaineen itse.

Bushehriin on suunnitteilla myös lisää reaktoreita, joiden polttoaineentarpeen takia Iran haluaa pikemminkin lisätä kuin pienentää rikastamiskapasiteettiaan.

Lännen valtti: Talouspakotteet

Iranin ydinohjelman herättämä epäluulo on saanut muun maailman asettamaan Irania vastaan talouspakotteita, jotka ovat käytännössä eristäneet maan kanssakäymisestä Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa ja kurjistaneet taloutta. Viime kuukausina öljyn hinnan nopea putoaminen on heikentänyt Iranin taloustilannetta huomattavasti.

Öljytankkeri Hormuzinsalmella Iranin edustalla. Kuva: Ali Haider

Voimassa on YK:n ja yksittäisten maiden asettamia pakotteita. Tiukimmat pakotteet on asettanut Yhdysvallat, joka katkaisi diplomaattisuhteet Iraniin vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen ja Yhdysvaltain suurlähetystön valtaamisen seurauksena.

Pakotteiden höllentäminen ja talousahdingon helpottaminen on Iranin tärkein kannustin tehdä myönnytyksiä ydinohjelmakiistassa. Lännessä on kuitenkin erimielisyyttä siitä, miten nopeasti pakotteista voitaisiin luopua.

Iran haluaisi, että kaikista pakotteista luovuttaisiin heti, kun sopimus tulisi voimaan. Lännessä ei olla halukkaita näin nopeisiin toimiin. Luultavasti pakotteita lievennettäisiin vaiheittain.

Pakotteita lievennettiin hieman jo tammikuussa, kun Iranin ja ulkovaltojen väliaikainen sopimus astui voimaan. Iranille luovutettiin yhteensä seitsemän miljardia dollaria ulkomaille jäädytettyjä varoja, ja tiettyjen hyödykkeiden kauppapakotteita purettiin. Vastineeksi Iran sitoutui keskeyttämään uraanin rikastamisen 20-prosenttiseksi ja muuttamaan pitkälle rikastettua uraania kiinteään muotoon uraanioksidiksi, jota on huomattavasti vaikeampi rikastaa edelleen.

Kiistakapula: Kansainvälinen valvonta

Ulkovallat eivät hyväksy sopimusta ilman riittävän pitkälle vietyä valvontaelementtiä. IAEA:n tarkastajien on niiden mielestä saatava oikeus varmistaa, että Iran noudattaa sopimuksessa tehtyjä sitoumuksia, ja ettei se kehittele salaa sopimuksen ulkopuolista ydinohjelmaa.

IAEA:n työntekijät tarkastivat Natanzin uraanirikastamon prosessia Iranissa 20. tammikuuta 2014. Kuva: Kazem Ghane / EPA

Käytännössä Iranin olisi suostuttava antamaan tarkastajillle oikeus tehdä pistotarkastuksia ydinlaitoksiin ilman ennakkovaroitusta. Toisaalta Iranin olisi myönnyttävä ilmoittamaan omista uusien ydinlaitosten rakentamissuunnitelmistaan puoli vuotta etukäteen IAEA:lle.

Presidentti Ruhanin valinnan jälkeen Iran on luvannut laajentaa yhteistyötään IAEA:n kanssa. Rajoittamatonta pääsyä tarkastajille ei kuitenkaan ole luvattu. Marraskuun alussa Iran epäsi maahanpääsyn IAEA:n amerikkalaiselta ydintarkastajalta. Iranin mukaan epääminen johtui tarkastajan kansallisuudesta.