Aktiivisuusmittari kehottaa ylös tuolista – kuntoiluun uutta puhtia teknisillä sovelluksilla

Askelmittari, aktiivisuusmittari tai kännykkasovellus ovat liikuntaan erikoistuneen lääkärin mielestä hyviä apukeinoja hyvinvoinnin edistämisessä. Aamiaisen säännölliseen syömiseen ja liiallisen istumisen välttämiseen voi tilata hälytyksen.

terveys
Älypuhelin, jossa liikunnan tehosta kertova sovellus päällä.
Älypuhelimen avulla voi seurata harjoituksen tehoa.Minna Rosvall / Yle

Tavallinen askelmittari on monelle kuntoilijalle jo tuttu juttu. Paavo Nurmi -keskuksessa työskentelevä lääkäri Harri Helajärvi kertoo, että markkinoille on tullut myös paljon muita hyödyllisiä apuvälineitä, jotka auttavat pitämään kuntoilijan ja ruokaremontin tehneen motivaatiota yllä.

– Joskus voidaan häkeltyäkin, kun on niin paljon laitteita ja testejä. Niistä voi olla paljon apua. Niiden tarkoitus on kannustaa sinua liikkumaan, muistuttaa Helajärvi.

Askelmittari kannattaa ottaa mukaan vaikka kauppareissulle.

– 10 000 askelta on suositeltava päiväkohtainen askelmäärä. Ihmiselle, joka liikkuu vain vähän, tulee normaalisti pari tuhatta. Jos hän lähtee kävellen kauppaan, hän huomaa, että tästähän tulee 3 000 askelta lisää. Ei askelmittaria tarvitse loppuelämää käyttää, mutta opit sillä liikkumaan paremmin, neuvoo Helajärvi.

Aktiivisuusmittari hälyttää, jos olet liian kauan paikallasi

Aktiivisuus on paljon muutakin kuin kuntoliikuntaa. Sellaisiakin mittareita on jo, joissa kerrotaan, miten paljon on paikallaan.

– Kun olet ollut paikallasi, saat impulssin tai värähdyksen, että olet ollut vähän liian kauan aikaa paikallasi. Työpaikalla on ihan hyvä seurata tätä, kertoo lääkäri Helajärvi.

Ei askelmittaria tarvitse loppuelämää käyttää, mutta opit sillä liikkumaan paremmin.

Harri Helajärvi

Jatkuva, yhtäjaksoinen istuminen on haitallista tutkimusten mukaan, mutta huomiota voi kiinnittää myös ruokailutottumuksiin.

– Ruoka- ja kuntopäiväkirjat ovat tavallaan sosiaalisen median yhteisöjä. Sinne voi merkitä omia liikuntatottumuksiaan ja saada tukea yhteisöltä, kun tulee heikko hetki. Tai sitten sieltä näkee, että nyt olen hyvässä vauhdissa muihin verrattuna, pohtii Helajärvi.

Helajärvi arvioi, että tekniikan käyttö lisääntyy. Voi olla, että tulee antureita, jotka rekisteröivät liikkeet ja niistä saadaan viikkosaldo. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

– Netissä voidaan seurata melkein mitä tahansa. Voi vaikka kiinnittää huomiota aamiaiseen, joka tulee korvattua vain kahvikupilla. Kone kysyy, tuliko tänään syötyä aamiaista. Sovelluksista saa hyvän kaverin elämäntapamuutokseen, neuvoo Helajärvi.

Lääkäri Harri Helajärvi esittelee toimiston ja juoksumaton yhdistelmää.
Lääkäri Harri Helajärvi esittelee toimiston ja juoksumaton yhdistelmää.Minna Rosvall / Yle

Television äärestä ylös 20 minuutin välein

Esimerkiksi televisionkatselua voisi ruveta tauottamaan tarkoituksella. Pitkä istuminen television ääressä on haitallisin istumisen muoto.

Lääkäri Harri Helajärvi toivoo, että tv-ohjelmissa rakenne olisi vähän erilainen.

Kun on istunut 20–30 minuuttia, kannattaa nousta välillä jaloilleen; työssä, kotona, missä tahansa.

Harri Helajärvi

Hänen mielestään olisi hyvä idea suunnitella tätä yhdessä tuotantoyhtiöiden kanssa.

– Laitteet voisivat auttaa kotiympäristössä. Nouseminen välillä ylös on tärkeää. Kun on istunut 20–30 minuuttia, kannattaa nousta välillä jaloilleen; työssä, kotona, missä tahansa. Se auttaa estämään jopa haitallisia aineenvaihdunnan sairauksia.

Monilla työpaikoilla työskennellään jo seisten ainakin osan päivää. Tämä on lääkärin mielestä hyvää kehitystä. Hän neuvoo esimerkiksi puhumaan kaikki puhelut seisten.

Yksi uusi idea on asentaa juoksu- tai kävelymatto toimistopöydän yhteyteen. Samalla kun kirjoittelee läppärillä, jalat tekevät kävelytreeniä.