Karjasuojien paloturvallisuudessa parantamisen varaa

Paloilmaisinjärjestelmät ovat vanhoissa kotieläinrakennuksissa vapaaehtoisia. Lainoittettuihin uudisrakennuksiin vaaditaan ilmaisinjärjestelmät.

Kotimaa
Kyllikki Vainikan pienkanala Lappeenrannan Tapavainolassa.
Yle Etelä-Karjala

Paloilmaisinjärjestelmän asentamista edellyttävä maa- ja metsätalousministeriön asetus on tullut voimaan tällä vuosikymmenellä, ja se koskee lainoitettua ja tuettua uudisrakentamista. Siksi paloilmaisinjärjestelmät ovat melko harvinaisia esimerkiksii Etelä-Karjalan maatilojen karjasuojissa. Syynä on iäkäs rakennuskanta.

Vanhojen navettojen, sikaloiden ja muiden kotieläinrakennusten suojaaminen paloilmaisinjärjestelmillä on vapaaehtoista.

– Uusissa rakennuksissa tilat erotellaan palo-osastoihin seinillä, jotka ovat palamatonta materiaalia. Osastojen välillä olevat palo-ovet ovat terästä, kertoo johtava palotarkastaja Juhani Vakkila Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Palo-osastoilla tulipalon leviämistä voidaan pidätellä jopa useita tunteja.

– Palotarkastusten yhteydessä suosittelemme kyllä vanhoihin kotieläinrakennuksiin paloturvallisuutta parantavia ratkaisuja, kertoo Vakkila. Kotieläinsuojien iästä riippuen palotarkastuksia tehdään joko vuosittain tai 3–5 vuoden välein.

Paloilmaisinjärjestelmien hankkiminen ei Vakkilan mukaan ole kiinni hinnasta.

– Laitteita pitää huoltaa jatkuvasti. Eläinten lannasta nousee ammoniakkia ja tiloissa leijailee pölyä, hän sanoo.

Parikkalassa viime tiistaina palaneessa sikalassa ei ollut paloilmaisinjärjestelmää. Rakennuksen vanhan ja uuden osan välissä oli paloseinä.