Lapilla on saumaa kansainvälisen tietoliikenteen solmukohdaksi

Lapin mahdollisuudet kansainvälisten datakeskusten sijaintipaikaksi ovat hyvät. Suunniteltu datakaapeli Koillisväylän kautta voisi reitittää lähes kaiken Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen Lapin kautta. Mahdollisuuden hyödyntäminen vaatii kuitenkin maakunnan omien runkoyhteyksien parantamista.

Kotimaa
Valokuitukaapeli on olemattoman ohut.
Heikki Rönty / Yle

Lappi hamuaa osaansa kasvavasta kansainvälisestä tietoliikenteestä ja siitä poikivasta yritystoiminnasta. Maakunnan omien yhteyksien parantaminen on kuitenkin edellytyksenä sille, että esimerkiksi kansainväliset datakeskukset voisivat asettua pohjoiseen.

Laajakaistakoordinaattori Kaisa Hytönen kertoo, että Lapin liitto onkin aloittanut neuvottelut verkkoyhtiö Corenetin kanssa Lapin valokuituverkon kehittämisestä.

Corenetin, eli vuodenvaihteesta lähtien Cinia Groupin, haluna olisi rakentaa Lappiin kolme valokuituverkkoa, jotka yhdistäisivät muun muassa Tornion, Rovaniemen, Sodankylän ja Kolarin.

Lisäksi Lapin verkot yhdistettäisiin edelleen Ruotsin ja Norjan verkkoihin. Suunnitelmissa on myös rakentaa datakeskus pilottihankkeena vaikkapa Sodankylään.

– Tarkoitus on nimenomaan se, että päästään mukaan verkottumaan arktiselle alueelle. Lappi olisi paremmin yhteyksissä suoraan Barentsin alueen ja Euroopan tietoverkkoihin, sanoo Kaisa Hytönen.

Hankkeesta olisi konkreettista hyötyä myös ihan tavallisille lappilaisille, sanoo Kaisa Hytönen.

– Se helpottaisi alueellisia verkko-operaattoreita, jotka pystyisivät esimerkiksi ongelmatapauksissa käyttämään vaihtoehtoisia runkoyhteyksiä ja turvaamaan tietoyhteyksien toimintaa.

Yhteys olisi paljon lyhyempi kuin mikään muu yhteys Aasiaan, mitä voi verrata siihen etuun mitä Finnair saa nyt Aasian lennoissaan käyttäessään lyhintä reittiä.

Juhapekka Ristola

Arktinen kaapeli nostaisi Lapin tiedon valtasuonelle

Lappi nousisi toden teolla kansainvälisten datayhteyksien solmukohdaksi, jos hanke arktisen datayhteyden rakentamisesta Aasiasta Murmanskiin ja sieltä edelleen Suomen läpi Eurooppaan tulee todeksi.

– Silloin lähes kaikki Aasian ja Euroopan välinen tietoliikenne reitittyisi Lapin ja Suomen kautta. Lappi, Suomi ja pohjoismaat voisivat tarjota digitaalisia palveluita niin Aasiaan Venäjälle kuin Eurooppaankin, Ristola visioi.

– Yhteys olisi paljon lyhyempi kuin mikään muu yhteys Aasiaan, mitä voi verrata siihen etuun mitä Finnair saa nyt Aasian lennoissaan käyttäessään lyhintä reittiä.

Tiedon moottoriteillä katkoja Lapissa

Tällä hetkellä Lapin ongelmana on se, että nykyiset yhteydet eivät riitä kansainvälisille suurille datakeskuksille. Ylijohtaja Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä myöntää, että toistaiseksi sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita lähinnä Etelä-Suomesta.

– Aika moni Suomeen tulijoista on ensisijaisesti pohtinut sijoittumista jonnekin Etelä-Suomeen. Vaikka sinänsä pohjoinen olisi itse asiassa parempi paikka datakeskuksille, Ristola sanoo.

Suomi on päättänyt panostaa ICT-teollisuuden houkuttelemiseen maahan, mitä tukee päätös oman valokuituyhteyden rakentamisesta Itämeren ali Saksaan. Yhteyden on määrä valmistua 2016.

Digiteollisuus voi tuoda aluetalouteen jättipotin

Ristola muistuttaa, että kansainvälinen digitaalinen bisnes on niin suuri kala, että sitä kannattaa pyytää Lapissakin ihan tosissaan. Alueellinen aktiivisuus voi tuottaa jättipalkinnon.

– Ruotsin puolella Luulajassa hyvin voimallisilla alueellisilla ponnistuksilla pystyttiin luomaan olosuhteet, joiden myötä Facebook aikanaan teki sijoituspäätöksen Luulajan hyväksi, Ristola sanoo.

Facebookin ensimmäisen datakeskuksen esimerkiksi lasketaan tuovan Ruotsiin kymmenen vuoden aikana jopa yhdeksän miljardia kruunua eli 970 miljoonaa euroa ja tuhansia työpaikkoja.