Työhyvinvoinnin professori: Pikkujouluja tarvitaan huonoinakin aikoina – mutta niitäkään ei pidä suorittamalla suorittaa

Pikkujoulujen järjestäminen vaikuttaa paljon yhteishenkeen työpaikalla. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka sanoo, että pikkujoulujen järjestämisrahalla saa enemmän käteen kuin helposti tullaan ajatelleeksi.

terveys
Joulupallo
YLE / Paula Hiljanen

Koska työelämässä on nykyään vähän yhteisiä ja myönteisiä hetkiä, pikkujoulut ovat monelle harvinainen mahdollisuus kohdata työkavereita muutenkin kuin työasioissa. Siksi professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta pitäisi kiinni mahdollisimman monesta yhteisestä tapahtumasta. Kun ulkopuolella myllertää, hyvän yhteishengen merkitys korostuu entisestään.

– Totta kai se on taloudellisesti hyväksyttävää, että jätetään pikkujoulut järjestämättä, jos yksinkertaisesti ollaan niin kireällä, mutta miksi siinä tilanteessa ei voisi ajatella, että voisihan jokainen itse hieman osallistua kustannuksiin. Uskoisin kuitenkin hyötyä syntyvän huomattavasti enemmän kuin niitä menoja on, kyllä se saldo on positiivinen, toteaa Manka.

Kaiken kaikkiaan yhteiset tilaisuudet synnyttävät parhaimmillaan hyvää henkeä ja auttavat työyhteisön ihmisiä tutustumaan toisiinsa. Työelämän suorittamiskeskeisyys ei saisi jatkua pikkujouluissa. Professori suosisi ennemmin vapaamuotoista yhdessäoloa kuin minuuttiaikataulutettua suunnitelmaa, jossa juostaan tsemppitilaisuuden kautta teatterista syömään.

– Tuskin siellä kannattaa mitään sulkeisia järjestää siitä, mikä meillä lisäisi työhyvinvointia, vaan rentoutua ja olla vapaalla, ajatuksissakin vapaalla. Se voi synnyttää ihan oikeasti uusia ideoita ja ajatuksia työtä ajatellen. Tehdään työtä työajalla, ja vapaalla ollaan vapaalla.

Terveellistä olisi, jos työntekijät yhdessä pohtisivat, mitä haluavat pikkujouluilta. Jos järjestämisvuorossa olisivat eri vuosina eri ihmiset, myös erilaiset toiveet tulisivat paremmin kuuluviin.

Herne nenästä muualla kuin pikkujouluissa

Työhyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa olisi, että työpaikalla voitaisiin jatkuvasti pohtia yhdessä tekemistä. Yhteisöllisyyden kasvattamiseen tarvitaan yhteisiä tapahtumia, mutta Mankan mukaan pikkujouluista voi olla myös haittaa.

– Pikkujoulut ovat kuitenkin vain kerran vuodessa, ja jos se on ainoa paikka kohdata ihmisiä, ei sekään hääviä ole, jos se on ainoa hetki vetää herne nenästä, eikä ristiriitoja ole ratkaistu rakentavasti työpaikalla.

Manka suosittelee erään työpaikan käytäntöä, jossa vietetään työpaikalla hernetuntia. Silloin on varattu yhteistä aikaa siihen, että vedetään herneitä nenästä eli käsitellään työpaikan ristiriitoja.

Työkaveri on tärkeä voimavara

Manka sanoo, että työkaverin tuki on jaksamisen kannalta iso asia, ellei jopa tärkein voimavara koko yhteisössä. Samoin työn ilo on koko organisaation pääoma.

– Aika monen tutkimuksen mukaan yhteisöllisyys tuo sosiaalista pääomaa. Se vähentää sairastamista ja jopa masennuksen ilmenemistä työpaikalla. Kun syntyy tsemppihenkeä, työtäkin pystytään tekemään entistä tehokkaammin. Silloin työt sujuvat ja ihmiset kokevat, että heillä on vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä, sanoo Manka.

Hengen säilyttäminen vaatii muutakin kuin pikkujouluja.

– Pikkujoulut kerran vuodessa eivät riitä, vaan pitkin vuotta voidaan koota hyvien käytäntöjen tietopankkia, jakaa hyviä kokemuksia, levittää myönteisiä juoruja, antaa palautetta, kiittää, tervehtiä, kehua, luettelee professori Marja-Liisa Manka.