Elokuvatutkija pohtii: Mikä on kotimaisen elokuvan menestysresepti?

Mielensäpahoittaja on viides kotimainen elokuva viimeisen 20 vuoden ajalta, joka on ylittänyt 400 000 katsojan rajan. Elokuvantutkimuksen lehtori Veijo Hietala Turun yliopistosta pohtii syitä kotimaisten elokuvien menestykseen.

kulttuuri
Veijo Hietala
Yle

Kotimaisen elokuvan kenttää jo pitkään seurannut Veijo Hietala löytää Mielensäpahoittajasta monia piirteitä, jotka ovat edesauttaneet sitä matkalla menestykseen.

Mielensäpahoittajan menestykselle on kaksi selittävää tekijää. Ensimmäinen on ilmiö. Mielensäpahoittajalla oli jo valmiiksi paljon faneja, jotka menevät katsomaan elokuvan kaikesta huolimatta. Pelkkä tunnettavuus takaa paljon katsojia.

– Toinen tekijä liittyy Mielensäpahoittajan hahmoon, joka on tällainen oman tiensä kulkija. Suomalaiset ovat aina pitäneet vastarannankiiskistä, jotka poikkeavat valtavirrasta, ovat jollain tavalla anarkistisia ja pistävät hanttiin.

Hietalan mukaan esimerkiksi Matti-elokuvan (2006, 461 665 katsojaa) Matti Nykänen on kaikille suomalaisille tuttu oman tiensä kulkija. Myös Pahoissa pojissa (2003, 614 623 katsojaa) on kyse erilaisista suomalaisista sankareista.

Suomalaisiin vetoavat persoonalliset hahmot ja maaseutu

Suomalaisen elokuvan historiasta löytyy runsaasti esimerkkejä omia polkujaan tallaavista sankareista.

Maaseutu tuntuu edustavan monen mielestä sellaista kansallista suomalaisuutta. Kaupunki koetaan edelleenkin keinotekoiseksi ympäristöksi ja maaseutu aitona.

Veijo Hietala

– Vanhan suomalaisen elokuvan aikaan oli _Ryysyrannan Jooseppi _(1955), joka asettui herrakulttuuria vastaan. Sitten olivat myös Pekka ja Pätkä, jotka eivät olleet missään nimessä tavanomaisia valtavirran hahmoja vaan nimenomaan oman tiensä kulkijoita omalla hassulla tavallaan.

Miksi tällaiset hahmot vetoavat suomalaisiin? Hietalan mukaan veijarihahmoja on muissakin kulttuureissa. Jokaisessa maassa on omat anarkistihahmonsa, jotka kommentoivat olemassaolevaa kulttuuria.

– Meillä on tarve asettua arjen ulkopuolelle ja katsoa sitä uudesta näkökulmasta. Meillä on myös tarve kuulla jonkun sanovan ääneen sellaisia asioita, jotka meitä nykykulttuurissa nyppivät.

Yksi yllättävämpi menestystekijä voi olla elokuvien tapahtumapaikka.

– Maaseutu jyrää vieläkin. Menestyneimmät elokuvat sijoittuvat edelleen suurten kaupunkien ulkopuolelle pieniin taajamiin tai maaseudulle. Maaseutu tuntuu edustavan monen mielestä sellaista kansallista suomalaisuutta. Kaupunki koetaan edelleenkin keinotekoiseksi ympäristöksi ja maaseutu aitona.

Monet suomalaiset menestyselokuvat, kuten Napapiirin sankarit (2010) ja Mielensäpahoittaja (2014) sijoittuvat jollakin tavalla maaseudun eksotiikkaan.

– Sieltä käsin on helppo tarkastella valta- eli kaupunkikulttuuria. Useimpien suomalaisten juuret ovat myös jollain tavalla maaseudulla ja tietty nostalgia varmasti vetää myös kaupunkilaisia maaseudulle.

Nimekkäiden tekijöiden merkitys on pieni

Kotimaisen elokuvan suosio lähti kasvuun 1990-luvun lopulla, kun monet suomalaiset elokuvat alkoivat yllättäen nousta katsojatilastojen kärkeen. Uuden polven elokuvantekijät olivat omaksuneet tuoreita tapoja suomalaisten aiheiden käsittelyyn Hollywoodista.

Klassisen Hollywoodin tähtikultti on tänä päivänä mennyttä kamaa, sillä menestykseen vaikuttavat paljon muutkin asiat kuin tähdet.

Veijo Hietala

– Oli tullut uusi elokuvantekijöiden sukupolvi, joka osasi hyödyntää kansainvälistä elokuvaa sekä teknisesti että tuotannollisesti. Elokuvia markkinoitiin kuin ulkomailla eikä toteutusta tarvinnut enää hävetä. Kyllä se varmaan tänäkin päivänä selittää tätä menestystä. Nykykatsojat ovat nähneet paljon hyvin toteutettuja elokuvia, eivätkä he mene katsomaan teknisesti heikkolaatuisia elokuvia, vaikka aihe olisikin kiinnostava.

Yli 400 000 katsojaa keränneistä kotimaisista elokuvista sekä Pahat pojat että Matti ovat Aleksi Mäkelän ohjaamia. Ohjaajien lisäksi Suomessa on myös paljon tunnettuja näyttelijöitä. Hietala pitää kuitenkin tekijöiden vaikutusta menestykseen pienenä.

– Tietyt ohjaajat ovat onnistuneet tekemään itsestään brändejä. Varmaan Dome Karukoski on tänä päivänä sellainen ohjaaja, johon katsojat voivat luottaa aiheesta riippumatta. Ohjaajilla on varmasti Suomessakin faniporukkaa, vaikka menestykseen vaikuttavat muutkin asiat.

Mielensäpahoittajan Antti Litja on varmasti ollut yksi elokuvan menestyksen salaisuuksista, sillä monet katsojat eivät voineet kuvitella rooliin ketään muuta. Suomessa – kuten muuallakaan – ei kuitenkaan tällä hetkellä ole sellaisia megatähtiä, jotka vetäisivät katsojia teatteriin yksin läsnäolollaan. Klassisen Hollywoodin tähtikultti on tänä päivänä mennyttä kamaa, sillä menestykseen vaikuttavat paljon muutkin asiat kuin tähdet.