Ratkotko ristikoita? Jopa miljoona suomalaista arvostaa yhä sanahaasteita

Ristikoiden ratkominen on edelleenkin monille tärkeä ajanviete. Ristikoita ratkoo enemmän tai vähemmän säännöllisesti Suomessa arviolta noin miljoona ihmistä. Ala työllistää kymmeniä piirtäjiä, laatijoita ja kustantajia. Nykypäivänä ristikoiden ratkojat arvostavat ovelia vihjeitä tavallisillekin sanoille.

Kotimaa
Mies yrittää ratkaista ristisanatehtävää.
Saija Käkönen / Yle

Ristisanatehtävien laatiminen ja tekeminen työllistää Suomessa nykypäivänä kymmeniä piirtäjiä, laatijoita ja kustantajia. Erkki Vuokila on kehittänyt ristisanatehtäviä jo 13-vuotiaasta lähtien, jolloin lehdessä julkaistiin hänen ensimmäinen ristikkonsa. Vuonna 1986 hän perusti yrityksen, jonka ansiosta rakas harrastus vakiinnutti paikkansa elämäntapana ja ammattina.

– Ne vain veivät mennessään ja niistä tuli elämäntapa. Ne on sellainen ala, johon paneuduttuani jäin nalkkiin ja työ tuntuu edelleenkin mukavalta, Vuokila kertoo.

Ristisanatehtäviä on hyvin monenlaisia. Suosikikseen, monien muiden suomalaisten tapaan, Vuokila nimeää kuvaristikot.

– Ne ovat monen lempilapsi. Piilosana, joka täyttää pian 40 vuotta jaksaa kanssa innostaa. Siihen on niin hauska tehdä vihjeitä ja toisaalta kuulla ratkaisijoiden mielipiteitä, Vuokila toteaa.

Ratkojat arvostavat ovelia vihjeitä

Ristisanatehtävän tekoa.
Ovelat vihjeet koukuttavatYle

Kuvaristikkoa laatiessa lähtee moni miettimään ristikkoon tulevia kuvia. Näin tekee myös Vuokila. Sen jälkeen hän miettii sanat ja sanoihin sopivat vihjeet. Ammattilehtiin tehtyä ristikkoa hallitsee useasti tietty teema, joka auttaa sanojen keksimisessä. Vuokilan mukaan monesti ristikosta voi tulla kuitenkin parempi, jos rajattua teemaa ei ole.

– Jos saan vapaat kädet, niin yritän tehdä ristikot hyvin monista lähtökohdista, että niistä tulisi hyvin erilaisia. Sitten, kun tulee tiukka tilaus, niin sitten pitää mennä sen ehdoilla, Vuokila kertoo.

Vaikeusasteen päättää ristisanatehtävän laatija. Ammattitaitoinen laatija pystyy tekemään niin helppoja kuin vaativia ristikoita ja pitämään vaikeustason yllä koko ristisanatehtävän ajan.

– Välttämättä laadintavaihe, jossa sanat laitetaan ristiin, ei tarvitse olla kauhean erilainen. Vihjeillä tehdään se vaikeus. Nyt on vallalla käsitys, että ratkojat tykkää ovelista vihjeistä tavallisillekin sanoille, Vuokila kertoo.

Vuokilan mukaan suomalaiset ovat edelleen aktiivisia ristisanatehtävien ratkojia. Ristikoita täyttää Suomessa enemmän tai vähemmän säännöllisesti jopa noin miljoona ihmistä. Heistä kymmenet tuhannet ratkovat vihjeitä päivittäin.

Ristikoiden sesonkia ovat joulu ja kesä, jolloin kaupoissa myydään ylimääräisiä ristikkolehtiä.

Pohjalaisille neljänsiä?

Murresanat ristisanatehtävissä herättävät paljon keskustelua. Erkki Vuokilan mukaan murresanojen ja yleissanojen välinen rajanveto on kuitenkin vaikeaa, sillä usein murresanatkin taipuvat yleiskieleksi. Ristikoissa on tuotu tutuksi jo pohjalaisiakin sanoja.

– Yhdessä ihan tuoressa ja vaikeassa ristikossa oli sanana reet ja vihje oli pohjalaisille neljänsiä. Eli viitattiin d-kirjaimeen, jonka pohjalaiset lausuu reet, Vuokila kertoo.

Sen sijaan Helsinki-keskeisyydestä moititaan. Jos murretta tai slangia käytetään, olisi niitä hyvä käyttää Vuokilan mukaan tasapuolisesti ympäri maata. Vuokilan mukaan ristikoiden vihjeet vanhenevat yllättävän helposti. Hänen intohimonaan onkin tehdä mahdollisimman ajassa olevia vihjeitä. Erityisesti ristikoissa esiintyvät henkilöt vaihtelevat ajankuvan mukaan.

– Näkeehän se, joka ratkoo, että tämä on julkaistu silloin, että tässä voi olla sen ajan tietoa, Vuokila kertoo.