Suomalaistutkijalle avautui aarreaitta Myanmarissa – sekä norsujen että ihmisten mummot hoitavat jälkikasvuaan

Tutkija Virpi Lummaa on havainnut paljon yhtäläisyyksiä ihmisten ja norsujen tavassa saada ja hoitaa jälkikasvuaan. Myanmarissa uraauurtavia tutkimuksia tekevä Lummaa havaitsi, että norsulaumoissa mummo ja ”tätinorsut” pitävät emon apuna huolta jälkikasvusta. Norsumatriarkka saattaa saada omiakin poikasia vielä seitsenkymppisenä, ja imettää myös tyttärensä poikasia. Norsujen pariin Lummaa päätyi sattuman oikusta.

luonto
Virpi Lummaa tutkii aasiannorsuja Myanmarissa
Virpi Lummaa on vieraillut useaan otteeseen Myanmarissa tutkimassa aasiannorsuja.Virpi Lummaan arkisto
Norsu vetää puuta perässään
Puolet Myanmarin puista kaadetaan norsuja käyttäen. Norsut vetävät tukit metsistä etenkin vuoristoisilla alueilla. Poikaset seuraavat emoja mukaan töihin.

Myanmarissa on 5 000 osittain vankeudessa elävää ja 2 000–5 000 villiä aasiannorsua. Molemmat populaatiot ovat hyvin uhanalaisia.

Norsut työskentelevät hallituksen omistamien puuviljelmien jyrkillä metsärinteillä tukkien vetojuhtina. Yöksi ne vapautetaan syömään ja lisääntymään vapaasti villien norsujen kanssa.

Yleensä poikasetkin syntyvät vapaasti yön aikana metsässä. Eläinlääkärin apuakin on saatavilla: eläinlääkäri tarkistaa kahden viikon välein, ovatko norsut työkykyisiä.

Suomalainen tohtori Virpi Lummaa Sheffieldin yliopistosta on tutkinut Myanmarin aasiannorsukantaa jo pitkään, mutta siihen johti puhdas sattuma.

– Olen oikeastaan koko ikäni tutkinut, miten ihmiset vanhenevat, etenkin naiset. Miksi meille on evoluutiossa esimerkiksi kehittynyt menopaussi? Lontoossa tuppauduin taksiin tuntemattoman naisen kanssa ja hän alkoi kertoa olevansa myanmarilainen eläinlääkäri.

Eläinlääkärillä oli 8 000 norsun tiedot tietokannassa. Lummaa pääsi hänen vieraakseen Myanmariin.

– Tutkin miten vanhaksi norsut elävät ja miten niiden lisääntymiskyky muuttuu iän myötä. Tilanne on poikkeuksellinen, koska historiatietoihin voidaan yhdistää yksityiskohtaista tietoa norsujen terveydestä. Tämä on kattavampaa dataa kuin ihmisistä on olemassa, eihän meistä kukaan menee tarkastukseen joka toinen viikko, ja aineistoa on yli 70 vuodelta samasta yksilöstä. Selvitämme, miten ikääntyminen liittyy lisääntymiseen, poikasten saamiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Selittääkö mummohypoteesi menopaussin?

Norsujen ja ihmisten elämässä on paljon yhteistä. Norsut lisääntyvät hitaasti, ja lisääntyminen alkaa vasta suunnilleen 17-18 vuoden iässä. Norsuäidin poikasten väli on suunnilleen viisi vuotta.

– Tahti on varsin verkkaista, ehkä noin 10 poikasta eliniän aikana, jos kaikki menee hyvin. Erojakin on, ihmisillähän on menopaussi, mutta norsuilla lisääntymisfertiliteetti laskee 20 vuoden iästä alaspäin, mutta hitaasti. Norsunaaras pystyy vielä 70-vuotiaanakin saamaan poikasia.

Norsujen kyky elää ja lisääntyä laskee käsi kädessä. Naiset taas voivat elää vielä kymmeniä vuosia lisääntymiskyvyn menettämisen jälkeen.

Virpi Lummaa tutkii aasiannorsuja Myanmarissa
Virpi Lummaan arkisto

Lummaan mukaan menopaussin evoluutiota on selitetty mummohypoteesilla, eli että ihminen ei pystynyt kasvattamaan jälkeläisiä ilman mummon apua, ja siksi meille olisi kehittynyt menopaussi. Muitakin syitä voi toki olla.

– Norsutkin elävät yhteisöissä, missä matriarkka johtaa ja siitä on paljon hyötyä nuoremmille naaraille, mutta silti myös vanhat naaraat jatkavat lisääntymistä loppuun asti. Norsut auttavat toisiaan eli vanhat naaraat saattavat imettää tyttäriensä poikasia ja niillä on yhdestä kolmeen ”tätiä”, auttajaa, jotka pitävät poikasesta huolta äidin lisäksi. Ihmisilläkin koko kylä kasvattaa ja norsuilla on sama juttu, Lummaa kertoo.

Perheen ja työn yhdistäminen sujuu norsuilta

Lummaa on selvittänyt norsujen lisääntymisstrategioita. Jos norsunaaraat saavat poikasen nuorena ja ruokkivat sitä, niin emonorsut eivät todennäköisesti elä kovin vanhoiksi, mutta syntyvät poikaset ovat parempia.

Lisääntymisen aloittaminen aikaisin kannattaa, vaikka se saattaa merkitä norsun oman eliniän lyhenemistä. Kuitenkin lopputuloksena norsunaaraalle syntyy näin elinaikanaan enemmän poikasia.

norsun poikanen lammessa
Norsunpoikanen kylpypuuhissa. Norsulaumassa poikasia hoidetaan yhteispelillä ja emon lisäksi myös muut norsunaaraat auttavat poikasten hoidossa.

Norsun raskaus kestää melkein kaksi vuotta. Myanmarin työnorsut pääsevät raskauden puolivälissä äitiyslomalle, joka kestää siihen asti, kunnes poikanen täyttää vuoden.

– Sitten äidit menevät ensin kevyeen työhön ja sitten kunnon hommiin, ja poikaset kulkevat äidin mukana töissä eivätkä mene päiväkotiin. Saa käydä tissillä aina kun huvittaa, eli mukava vaihtoehto työssäkäyville norsuille, Lummaa nauraa.

Olisiko ihmisillä sitten jotain opittavaa norsuilta niiden tavasta kasvattaa jälkeläisiään?

– Yhteistyö on avainsana. Kukaan ei pärjää yksin lastensa kanssa, apua tarvitaan ja norsuilla se hoituu hyvin. Kaikki pitävät huolta toistenkin lapsista ja se on hyvin tiivis yhteisö, ja sellaista ihmisperheissäkin tarvitaan, Lummaa tiivistää.

Norsut tärkeitä koko maan taloudelle

Metsät ovat yksi Myanmarin päätulonlähteitä, ja monen ihmisen toimeentulo riippuu norsuista. Puolet Myanmarin puista kaadetaan norsuja käyttäen.

Ongelmana on, että luonnosta vangitut norsut kuolevat nopeammin ja lisääntyvät vähemmän kuin vankeudessa syntyneet. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin parantaa työnorsujen lisääntymistä.

Noin 20-30 vuoden aikana aasiannorsun populaatiot ovat pahasti laskeneet. Työnorsut eivät lisäänny niin nopeasti, että määrä kasvaisi sitä vauhtia kuin työnorsuja tarvitaan, vaan villinorsuja on pyydetty läpi vuosisatojen.

– Villi populaatio ei kykene ylläpitämään itseään, jos sieltä otetaan työnorsuja tätä vauhtia. Toivomme voivamme saada parannettua työnorsujen lisääntymistä, että se ylläpitäisi itse itsensä. Norsujen metsänkorjuu on koneellista korjuuta ekologisempi vaihtoehto, kun metsästä otetaan vain ne tukit mitkä halutaan, ja norsu vetää ne tielle tai uittoon. Ei tarvita teitä metsiin, ja metsät joissa käytetään norsuja, pysyvät luonnontilaisempana.

Entä jos norsujen käyttö metsätöissä lopetettaisiin?

– Niitä ei voi päästää takaisin luontoon, sillä ne elävät vielä kymmeniä vuosia ja ovat tottuneet palaamaan metsästä aamuisin töihin. Turistiteollisuus ei elätä viittätuhatta norsua. Eläimet tekevät töitä 6-8 tuntia päivässä ja lopun aikaa metsässä tekevät, mitä haluavat. Suurempia ongelmia on omissa eläintarhoissamme, sanoo Virpi Lummaa.

– Näillä norsuilla ei ole stereotyyppistä käytöstä kuten eläintarhaeläimillä. Niillä ei ole kauhean huonot olot, mutta onhan siinä paljon parannettavaa. Uusia koulutusmetodeja pitäisi esitellä, ja siihen onkin innostusta.