Hiitolanjoen Kangaskosken vapauttaminen pelastaisi luonnonvaraisen järvilohen

Etelä-Karjalassa on virinnyt toive valtakunnan rajan ylittävän Hiitolanjoen Kangaskosken ennallistamisesta. Pitkittynyt oikeusprosessi kalateiden rakentamisesta on vaarantanut arvokkaiden lohikantojen tilanteen. Ely-keskus etsii rahoitusta, jolla voimalaitosyhtiön voisi ostaa pois Hiitolanjoelta.

Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Kalateiden rakentaminen Hiitolanjoelle on ollut tuskastuttavan hidasta. Korkein hallinto-oikeus määräsi kaksi vuotta sitten voimalaitosyhtiöt rakentamaan kalatiet turvaamaan luonnonvaraisten arvokalojen lisääntymisen. Nyt Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitosten omistaja Hiitolanjoen Voima Oy on hakenut aluehallintavirastolta lupaa olla rakentamatta kalateitä.

– Prosessi on tolkuttoman hidas. Oikeusprosessi on jo nyt kestänyt kymmenen vuotta. Jos tässä vielä odotellaan, voidaan unohtaa kaikki toimet järvilohen ja taimenen pelastamiseksi, sanoo projektipäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Siksi Etelä-Karjalassa onkin noussut esiin vaihtoehto Kangaskosken palauttamisesta ennalleen.

– Tämä lisäisi järvilohen lisääntymisaluetta merkittävästi ja silloin järvilohi vakiinnuttaisi kantansa Suomen vesillä, sanoo Vaittinen.

Nyt vaelluskalojen nousu pysähtyy noin kilometrin päähän valtakunnan rajasta Kangaskosken patoon. Vaittisen mielestä ennallistaminen on realistinen vaihtoehto, sillä kalateiden rakentaminen on suurin piirtein samanhintaista kuin ennallistaminenkin. Lisäksi Kangaskosken voimalaitos on vanha, jossa on jatkuvaa huoltotarvetta.

– Jos Kangaskoskelle nyt rakennettaisiin kalatie, se olisi lyhytnäköistä, sillä voimala on pian uusittava tai sen toiminta loppuisi kokonaan.

Voimalaitos museoitaisiin

Kangaskosken voimalaitos on rakennettu vuonna 1925. Sillä on teollisuushistoriallista arvoa, joten voimalaitoksen museointi kuuluisi myös kosken ennallistamissuunnitelmiin. Kalastus- ja ympäristöpiireissä ennallistamissuunnitelmat ovat saaneet vastakaikua.

– Positiivista vastakaikua on tullut. Ei pelkästään kalastuksen takia, vaan myös alueellisen vetovoiman kannalta. Hiitolanjoelle tulisi hieno, pitkä koski, joka olisi tärkeä maisemallisesti ja retkeilyn kannalta. Se olisi Rautjärvelle ja koko Etelä-Karjalalle todellinen vetonaula.

Ely-keskus aikoo tehdä seuraavaksi kunnolliset suunnitelmat ennallistamisesta ja etsiä rahoitusta mm. EU:lta. Vaittinen uskoo, että rahalla Kangaskosken voimalan omistavan Hiitolanjoen Voima Oy:n voisi ostaa ulos. Neuvotteluja voimayhtiön kanssa ei ole aloitettu.

– Tässä on vielä keskeneräisiä asioita. Kalateiden rakentamisen lisäksi Änkilän osakaskunnalla on voimalaitosten kanssa kiista koskioikeuksista, sanoo projektipäällikkö Matti Vaittinen.

Hiitolanjoen Voima Oy:stä ei haluttu tässä vaiheessa kommentoida asiaa.