Nettikeskustelut päätyvät saamelaismääritelmään, oli uutinen mikä tahansa

Oulun yliopiston tutkijat Anni-Siiri Länsman ja Terttu Kortelainen ovat tutkineet Yle Sápmin nettiuutisten saamaa huomiota. He löysivät eniten kommentoiduista uutisista yhden yhteisen piirteen: Oli aihe mikä tahansa, niin lopussa tuli aina puheeksi se, kuka on saamelainen.

media
Ánne-Sire Länsman
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman saamentutkijoiden seminaarissa Inarissa marraskuussa.Eljas Niskanen / Yle
Anni-Siiri Länsman

Yle Sápmin nettiuutisten keräämistä kommenteista ilmestyy lähiaikoina uusi tutkimus.

Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman ja informaatiotieteiden tutkija Terttu Kortelainen Oulun yliopistosta ovat tutkineet Yle Sápmin nettiuutisten saamaa huomiota.

– Halusimme tutkia, mihin ihmiset kiinnittävät huomiota ja käyttävät aikaansa. Ihmisellä on käytössään vain rajallinen määrä aikaa, joten uutisten keräämä huomio näyttää sen, mitä ihmiset pitävät tärkeänä, kertoo Länsman.

Israel Ruong -stipendi ja poliittiset asiat puhuttivat eniten

Länsman ja Kortelainen tutkivat Yle Sápmin nettiuutisten kommentteja ja uutisten Facebook-tykkäyksiä kahden kuukauden ajan, syksyllä 2013 ja kesällä 2014. Tutkimusmateriaali sisältää yhteensä 470 uutista.

Yle Sápmin sivuilla ilmestyy joka arkipäivä uutisia kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä ja myös suomeksi. Saamenkieliset uutiset avataan pääsääntöisesti keskustelulle, lukuunottamatta rikosuutisia. Suomenkielisten uutisten kohdalla noudatetaan Yle Uutisten linjauksia eikä niitä useimmiten avata keskustelulle.

Yle Sápmi julkaisee kaikki nettiuutisensa verkkosivujen lisäksi myös yhteisöpalvelu Facebookissa (siirryt toiseen palveluun) ja Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimusajankohtana syksyllä 2013 ja kesällä 2014 yhteensä 24 prosenttiin Yle Sápmin nettiuutisista tuli kommentteja.

Eniten kommentoitiin uutisia Norjan puolen Kautokeinossa sijaitsevan Saamelaisen korkeakoulun myöntämästä Israel Ruong -stipendistä, ILO 169 -sopimuksen ratifioinnista, saamelaiskäräjälain uudistuksesta, Utsjoen timanttietsintälupasta ja saamelaisen sosiaali- ja terveysalan yhdistyksen Sámi Soster ry:n uudesta toiminnanjohtajasta.

– Eniten kommentteja tuli uutiseen Lapin yliopistossa tehdystä väitöskirjasta ja sen tekijälle, kasvatustieteen tohtori Erika Sarivaaralle, myönnetystä Israel Ruong -stipendistä. Ihmiset kommentoivat uutista sekä suomeksi että saameksi. Saamenkieliset kommentit puolustivat esimerkiksi stipendin jakamista kritisoineen Saamelaisen korkeakoulun tutkijan näkemystä ja kirjoittivat, että hyvä kun viimeinkin uskallatte olla rohkeita tässä asiassa. Suomenkielisissä kommenteissa taas ihmeteltiin, miten Yle Sápmi kertoo tällaisia uutisia, jotka edistävät rasististen näkemysten leviämistä ja koska ne ovat väärin stipendin saanutta tutkijaa kohtaan, kertoo Länsman.

– Toiseksi eniten kommentteja tuli uutisiin alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifioinnista ja kolmanneksi saamelaiskäräjälain uudistuksesta, johon liittyy myös saamelaisen määritelmä. Se ei ole tietysti mikään ihme, että poliittisia uutisia kommentoidaan paljon, arvioi Länsman.

"Mistään aiheesta ei voi keskustella ilman kysymystä siitä kuka on saamelainen "

Tutkijat Anni-Siiri Länsman ja Terttu Kortelainen löysivät eniten kommentoiduista uutisista yhden yhteisen piirteen. Niissä nousi esille saamelaismääritelmä.

Oli aihe mikä tahansa, niin lopussa tuli aina puheeksi se, kuka on saamelainen.

Oli aihe mikä tahansa, niin lopussa tuli aina puheeksi se, kuka on saamelainen.

– Huomasimme, että melkein aina puhe kääntyi siihen, kuka on saamelainen ja mikä on saamelaismääritelmä. Ihmiset kinastelivat saamelaismääritelmästä, oli kyseessä väitöskirja, ILO-sopimus tai lakiuudistus. Eräs uutinen käsitteli sitä, kuinka Levillä käytettiin väärin saamenpukuja ja tämänkin uutisen keskusteluosassa keskustelu meni lopussa siihen, kuka on saamelainen.

– Tuntui, ettei mistään aiheesta voinut keskustella ilman, että lopussa olisi tullut esiin kysymys siitä, kuka on saamelainen ja kenellä on oikeus puhua saamelaisena tai saamelaisten puolesta, Länsman arvioi.

Ihmiset keskustelevat internetissä myös tavallisesti vaietuista aiheista

Kaksi muuta uutista, joita tutkimusajankohtana kommentoitiin paljon, koskivat Utsjoelle annettua tutkimuslupaa timanttien etsintää varten ja saamelaisen sosiaali- ja terveysalan Sámi Soster -yhdistyksen uuden toiminnanjohtajan valintaa.

Erityisesti uutisiin, jotka käsittelevät saamelaisyhteisön sisäisiä asioita, kommentoivat ihmiset myös vaiettuja, salaisina pidettyjä asioita.

– Yksi uutinen, joka koski saamelaisyhteisön sisäistä asiaa, oli uutinen Sámi Sosterin uudesta toiminnanjohtajasta. Kommentoijista toinen puoli sanoi, että kyllä se näkyy, että sukulaisillehan nämä virat jaetaan. Mutta toinen puoli sanoi, että katsokaa nyt: virka on ollut avoinna ja siihen valitulla ihmisellä on muodolliset opinnot.

– Mielestäni tämä oli mielenkiintoista. Sukuyhteydet ja muut tämäntapaiset ovat sellaisia asioita, mistä ei niin paljoa puhuta. Tällä tavalla kommentteissa tulee esiin myös tavallisesti vaiettuja aiheita, kertoo Anni-Siiri Länsman.

Kommenteissa ja Facebook-tykkäyksissä selvä ero

Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman ja informaatiotieteiden tutkija Terttu Kortelainen tutkivat Yle Sápmin nettiuutisten kommentoinnin lisäksi myös niiden saamia Facebook-tykkäyksiä.

Tutkimusajankohtana 470 uutiseen tuli noin 2 600 Facebook-tykkäystä.

Ihmiset käyttäytyvät hyvin eri tavoin Yle Sápmin nettisivujen keskustelupalstalla ja yhteisöpalvelu Facebookissa, kertoo Länsman.

– Siinä oli selvä ero. Ihmiset tykkäsivät Facebookissa kulttuurillisesti innovatiivisia asioista, kuten saamelaistaiteilija Mari Boinen konsertista, inarilaisen Aila-duon voitosta Norjan puolen Kautokeinon "saamelaisissa euroviisuissa" ja Sevettijärven pop up -ravintolasta. Ne ovat hyvin positiivisia uutisia. Nettikeskusteluissa kiinnostivat konfliktiuutiset, kun Facebookissa taas ihmiset tykkäsivät positiivisista asioista.

"Sitä emme tietystikään odottaneet että tieteellinen väitöskirja kerää kaikista eniten kommentteja"

Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman kertoo, että tutkimustulos Yle Sápmin nettiuutisista oli odotusten mukainen, mutta kyllä jokin yllättikin.

Mutta sitä emme tietystikään odottaneet, että tieteellinen väitöskirja keräisi kaikista eniten kommentteja nettikeskusteluissa.

– Tulokseen on helppo uskoa. Erimielisyydet politiikassa ja saamelaisyhteisön sisäiset asiat keräsivät kommentteja. Mutta sitä emme tietystikään odottaneet, että tieteellinen väitöskirja keräisi kaikista eniten kommentteja nettikeskusteluissa. Israel Ruong -stipendia koskevissa keskusteluissa kun oli myös tieteellistä keskustelua muun muassa Lapin Yliopiston ja väitöskirjan uskottavuudesta, puolesta ja vastaan. Tätä keskustelua emme yliopistotutkijoina osanneet ennakoida, se oli mielenkiintoista.

– Kun tulkitsee millainen merkitys Yle Sápmilla on kuuntelijoille, voi helposti sanoa, että ihmiset ovat kiinnostuneita ja he seuraavat, jakavat uutisia ja tykkäävät niistä. Vaikka vain 24 prosenttia nettiuutisista keräsi kommentteja, niin ihmiset kuitenkin keskustelivat paljon. Voi sanoa, ettette puhu tyhjille seinille, arvioi Länsman.

Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsmanin ja informaatiotieteiden tutkija Terttu Kortelaisen tutkimus ilmestyy lähiaikoina European Journal of Cultural Studies -lehdessä. Seuraavaksi Länsman ja Kortelainen aikovat paneutua Pohjois-Suomessa ilmestyvän sanomalehti Lapin Kansan saamelaisia koskevien nettiuutisten kommentteihin.