Läheisen tekemästä väkivallasta vaietaan liian usein

Perheessä tai lähisuhteessa tapahtuvasta väkivallasta voidaan vaieta vuosikymmeniksi, mutta niin sen ei pitäisi olla. Vaikeneminen ei auta ketään, muistuttavat väkivallan kanssa tekemisissä olevat järjestöt. Väkivallan tekijöitä ja uhreja on niin naisissa kuin miehissä. Entistä useammin uhrina on maahanmuuttaja.

Kuva: Heidi-Maria Harju / Yle

Hiljainen mielenosoitus väkivaltaa vastaan pysäytti lauantaina monet kauppakeskuksessa Vaasassa. Väkivallan jäljet oli maskeerattu niin nuoren kuin iäkkäämmänkin kasvoille yli sukupuolirajojen. Väkivallan uhriksi voi joutua kuka tahansa.

Lähisuhteissa tehdystä väkivallasta usein vaietaan ja sen takia suurin osa perheväkivallasta jää piiloon.

– Tämä on piilorikollisuutta. Sen takia on vaikea tietää, kuinka paljon tällaista väkivaltaa tehdään, kuvaa tilannetta Rikosuhripäivystyksen Länsi-Suomen aluejohtaja Mika Lindén.

Kuva: Heidi-Maria Harju / Yle

Usein väkivalta tulee ilmi vasta tilanteen kärjistyttyä niin, että paikalle on kutsuttu poliisi. Suoria yhteydenottoja väkivallan uhreilta tulee Rikosuhripäivystykseen jonkin verran, mutta useimmiten yhteyttä otetaan poliisista tai turvakodista.

– Kynnys kertoa perheväkivallasta on korkea. Yleensä meihin otetaan yhteyttä, kun tilanne on jo todella vakava ja merkkejä on selkeästä väkivallasta, toteaa Vaasan Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Terhi Laitala.

Väkivallan uhriksi joutuminen ei katso sukupuolta

Kansallisen miesuhritutkimuksen mukaan mies on väkivallanteoissa yhtä usein uhrina kuin nainenkin, mutta väkivalta on usein eriluonteista. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta on paitsi useita kertoja toistuvaa myös enemmän lyömistä, kuristamista, pään hakkaamista johonkin ja seksuaalista väkivaltaa.

Viime aikoina muutosta on tapahtunut siinä, että lähisuhdeväkivallan uhreista entistä suurempi osa on maahanmuuttajia. Se näkyy selvästi esimerkiksi Vaasan ensi- ja turvakodissa ja avopalveluita tarjoavassa Avokissa.

Perheväkivalta saattaa nousta pintaan pitkien pyhien tai lomien jälkeen, kun on oltu pitkään yhdessä.

– Usein esimerkiksi joulunaika tai kesäloma halutaan tsempata, mutta sen jälkeen saattaa tulla tilanteita, joissa väkivalta puhkeaa. Mitään sääntöä tästä ei voi tehdä, koska monesti näin käy, mutta ei aina. Joskus joulun pyhien jälkeen meillä on ruuhkaa, joskus ei, kertoo Ann-Sophie Blomqvist, Vaasan ensi- ja turvakodin johtokunnan jäsen.

Hiljainen mielenosoitus tuo väkivallan näkyväksi

Rikosuhripäivystyksen, Ensi- ja turvakodin, Vaasan Soroptimistien ja Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa toteutetun hiljaisen mielenosoituksen tarkoituksena on tehdä näkyväksi lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. 

– Yksi mies tuli kertomaan minulle kokemastaan insestistä. Hän ei ollut kertonut siitä aiemmin muille, mutta tämä tilanne ja nämä väkivallan uhreiksi maskeeratut saivat miehessä aikaan halun puhua, kertoo Ensi- ja turvakodin pitkäaikainen vapaaehtoistyöntekijä.