yle.fi-etusivu

Ruotsissa pienet vievät, Suomessa isot

Ulkoministeriö perää kymmeniä miljoonia pk-yrityksille viennin vauhdittamiseen.

talous
Vuosaaren satama Helsingissä.
Vuosaaren satama Helsingissä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Ruotsissa pk-yritysten osuus maan viennistä on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Useille suomalaisille pk-yrityksille tavaroiden ja etenkin palvelujen myynti ulkomaille näyttäisi Ruotsiin verrattuna olevan vieras ajatus.

Ulkoministeriön taloudellisista ulkosuhteista vastaavan alivaltiosihteeri Matti Anttosen mukaan luvut ovat vakava hätähuuto.

– Jos ero Ruotsiin kurottaisiin umpeen, elintasomme olisi huomattavasti korkeampi. Myös Suomen pk-sektori pitäisi saada kansainväliseksi.

Anttosen mielestä viennin tukieuroja pitäisi ensi hallituskaudella lisätä.

– Jo muutamalla kymmenellä miljoonalla saataisiin paljon aikaan. Rahat saataisiin takaisin moneen kertaan, koska pk-yrityksissä osaaminen on hyvää, mutta nyt se pitäisi saada maailmalle.

Erityisesti markkinointia on parannettava.

– En mitenkään aliarvioi innovaatioita, koska ne ovat perusta, jolle rakennetaan. Nyt pitäisi katsoa myös mitä markkinoinnin ja myynnin edistämisessä voitaisiin tehdä, Anttonen korostaa.

Pelifirmoilla pyyhkii hyvin. Myös suomalaisen Remedy-pelifirman toimitusjohtaja Matias Myllyrinne pitää tärkeänä, että Suomessa jo hyvään alkuun saatettu kehitys saisi lisää potkua.

– Julkinen tuki on tärkeää erityisesti tietyissä vaiheissa. Alussa ja silloin, kun on otettu isompi riski tai hanke, jossa on pitänyt nojata eteen päin, Tekes on ollut mukana.

– Jos ajatellaan Suomen peliteollisuuden menestystarinaa, kyllä siinä Tekesillä on ollut oma avainasemansa.

Myllyrinne sanoo peliteollisuuden olevan jo uskottavaa teollisuutta ja arvioi alan liikevaihdon yltävän yli miljardin euron kuluvana vuonna.

– Ruotsalaisilla yrityksillä on ehkä ollut kypsempi pääomarakenne. Ihmiset ja yhteiskuntakin siellä on tottunut pitkäjänteisesti sijoittamaan sinne, mutta uskon, että tässä on tapahtunut huomattava muutos Suomessakin. Minusta suomalaiset ovat jo paikoin taitavampia rakentamaan brändejä. Ruotsalaisia käy välillä täällä meidän Espoon konttorillakin, Myllyrinne virnistää.