Linnan juhlien etiketti ei ole kiveen hakattu – "Naisen rooli on ollut jotain aivan muuta kuin nyt"

Linnan juhlia vietetään vuodesta toiseen jo kuluneen sanonnan mukaan perinteisin menoin. Osaltaan juhlien tiukka etiketti ja sen mukanaan tuoma pukuloisto ovat lisänneet juhlien suosiota.

Linnan juhlat
Koristeellinen mekon helma
Corrotech Oy:n toimitusjohtajan Tapio Herajärven vaimo Anu Herajärven puvun helmaa kaunisti valkoinen kirjailu.Yle

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton, eli tuttavallisemmin Linnan juhlien, kaltaista itsenäisyyspäiväjuhlaa ei muualla maailmassa vietetä.

Etiketti-kirjan kirjoittanut Mirva Saukkola muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa itsenäisyyspäivää vietetään hyvin eri tavoin kuin Suomessa, joten juhlallisuuksien etiketissä on väkisinkin eroavaisuuksia.

– Linnan juhlien etiketin yksi tärkeimpiä piirteitä on se, että se on tasavallan arvokkain juhla vuoden aikana. Sen takia Suomessa, toisin kuin monissa muissa maissa, itsenäisyyspäivä onkin hyvin juhlava. Ja etenkin tämä otetaan pukeutumisessa huomioon. Jos verrataan vaikka suomalaista itsenäisyyspäivää ja Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää, jota tyypillisesti juhlitaan grillijuhlilla keskellä kesää heinäkuussa, niin nehän ovat hyvin, hyvin erilaiset juhlat, Saukkola sanoo.

Mirva Saukkola
Mirva SaukkolaYle

Säännöllinen televisiointi vasta Koiviston kaudella

Linnan juhlia vietetään vuodesta toiseen jo kuluneen sanonnan mukaan_ perinteisin menoin_.

Juhlissa pidetäänkin vahvasti kiinni perinteistä, sillä iltajuhla ja sen etiketti – pukeutumis- ja käyttäytymissääntöineen – pohjaavat keisariajan hovitapoihin ja valtiopäivätanssiaisiin. Mirva Saukkolan mukaan juhlien etiketti ei kuitenkaan ole pysynyt aina samanlaisena.

– Kyllä siinä on Suomen itsenäisyyden aikana tapahtunut ihan valtava muutos. Että siinä mielessä kun ajatellaan sitä varhaisaikojen etikettiä, niin se on ollut hyvin, hyvin erilaista. Esimerkiksi naisen rooli on ollut jotain aivan muuta kuin tällä hetkellä, Saukkola kertoo.

Saukkola näkee muutosta myös pukeutumisetiketissä, sillä vaikka miehillä frakki on ja pysyy, niin naisten suhteen pukeutumisetiketti oli ennen paljon jäykempi.

Kolmanneksi etiketin muutos on nähtävissä koko juhlien kulussa, sillä vasta Mauno Koiviston presidenttikaudelta Linnan juhlat on televisioitu säännöllisesti, jolloin kansa on ikään kuin saanut osallistua juhliin, Saukkola toteaa.

Pahimmat etikettivirheet tapahtuvat Linnan ulkopuolella

Linnan juhlien seuraaminen on juurtunut syvälle suomalaisten itsenäisyyspäivän viettoon. Osaltaan syynä on etiketti ja sen mukanaan tuoma pukuloisto, etikettikirjailija sanoo.

– Kyllä uskon että nimenomaan, että se on perinne, se on arvokas tilaisuus ja sitten kolmanneksi se, että se tuo kaamos- ja rospuuttokauteen vähän sitä glamouria, niin se on varmaan syy siihen, miksi ne ovat niin suosittuja.

Tiukka etiketti tuo mukanaan myös etikettivirheitä. Pahimmat mokat tehdään Saukkolan mukaan kuitenkin presidentinlinnan ulkopuolella.

– Se että se repostellaan hirvittävän suureen ääneen julkisuudessa ja kotikatsomoissa, niin se ehkä on yksi pahimpia etikettimokia, koska siinä halutaan sitten nostaa esiin jonkun tekemä virhe, mikä ei koskaan ole kovin kaunista käytöstä, Saukkola pohtii.

Linnan juhlia on pidetty myös vanhanaikaisina ja etenkin tiukkaan pukukoodiin on toivottu helpotuksia. Etikettikirjailija ei kuitenkaan ole valmis luopumaan etiketistä.

– En tiedä miksi juuri tämä yksi päivä vuodesta, jolloin tällainen arvokas tilaisuus pidetään, niin miksi se etiketti pitäisi siitä sitten poistaa, Saukkola sanoo.

Ylen Pukulähetys -sivulta (siirryt toiseen palveluun) löytyy Etikettitesti, (siirryt toiseen palveluun) josta selviää, osaisitko sinä käyttäytyä Linnan juhlilla.