Hädän hetkellä murre muuttuu yleiskieleksi

Suomalaiset käyttävät useimmiten yleiskieltä soittaessaan hätäpuhelun. Ennen hätäkeskusuudistusta pelättiin, että aiempaa isommilla alueilla murre voi tuottaa ongelmia. Hätäkeskuslaitoksesta kerrotaan, että päivystäjille ei ole kuitenkaan tarvinnut järjestää murrekylpyjä laajojen hätäkeskusalueiden arjessa.

Kotimaa
Hätäkeskuspäivystäjä Pohjois-Savon hätäkeskuksessa
YLE / Toni Pitkänen

Suomeen syntyi hätäkeskusuudistuksessa kuusi laajaa hätäkeskusaluetta. Näille alueille mahtuu monenlaista väkeä ja myös montaa eri murretta. Hätäkeskuslaitos ei ole kuitenkaan pannut hätäkeskuspäivystäjiä murrekylpyyn.

– Varsinaisia murrekylpyjä ei ole pidetty, eikä tälle ole nähty tarvettakaan, kertoo viranomaisyhteistyön johtaja Juha-Veli Frantti Hätäkeskuslaitoksesta.

Johtaja Frantti sanoo, että ihmiset käyttävät hätäpuhelua soittaessaan hyvin harvoin vahvoja murteellisia termejä, jotka haittaisivat hätäpuhelun vastaanottoa ja sen ymmärtämistä.

– Minun tietooni tällaista ei ole tullut. Saattaa olla, että joissakin tapauksissa joudutaan kysymään uudelleen jotakin yksittäistä sanaa, mutta pääsääntöisesti tällaiselle ei ole tarvetta.

Hätäkeskuspäivystäjille ei ole pidetty varsinaisia murrekylpyjä, eikä tälle ole nähty tarvettakaan.

viranomaisyksikön johtaja Juha-Veli Frantti, Hätäkeskuslaitos

Paikannimistä joudutaan tekemään lisäkysymyksiä

Yhtäkkisesti tulee mieleen, että hätäpuhelussa ihminen käyttäisi omaa murrettaan yleiskielen sijaan. Totuus on kuitenkin toinen.

– Oikeastaan asia on juuri päinvastoin. Suomalaiset käyttävät useimmiten yleiskieltä soittaessaan hätäpuhelun. Lähinnä haastetta voi tuoda se, että soittaja kertoo paikannimeksi jonkun itse tuntemansa nimen, joka poikkeaa viranomaistiedosta. Ne hoidetaan sitten paikannuksella ja lisäkysymyksillä, kuvailee johtaja Juha-Veli Frantti.

Ennen hätäkeskusuudistuksen toteutumista pohdittiin myös sitä, miten eri puolilla maata toisilta murrealueilta muuttavat päivystäjät sopeutuvat työskentelemään uudella paikkakunnalla ja laajemmilla alueilla.

– Ihminen on rakennettu niin, että puhetapa tarttuu nopeasti. Eipä siinä taida mennä pariakaan viikkoa niin tamperelainenkin puhuu jo Porin murretta, johtaja Juha-Veli Frantti sanoo.