Hiilipula uhkaa Ukrainaa talven kynnyksellä

Merkittävän osan sähköenergiastaan hiilellä tuottava Ukraina on yrittänyt epätoivoisesti ostaa hiiltä maailmalta talven painaessa päälle. Suurin osa Ukrainan hiilikaivoksista on jäänyt separatistien hallitsemille alueille.

Ulkomaat
Kaivostyöläiset tulossa ulos kaivoksesta.
Suurin osa kaivostyöläisistä ei ole saanut palkkaa sitten elokuunZurab Kurtsikidze / EPA

Venäjän ja Ukrainan maakaasukiistan taustalle on jäänyt Ukrainaa uhkava toinen vakava energiakriisi. Euroopan kolmanneksi suurin kivihiilen tuottaja joutuu nyt etsimään kallista tuontihiiltä Itä-Ukrainan sodan takia.

Ukraina tuottaa noin 40 prosenttia sähköstään hiilivoimaloilla, mutta suurin osa maan hiilikaivoksista sijaitsee separatistien hallitsemilla alueilla itäisen Ukrainan Donbassissa.

Donbass, johon Luhanskin ja Donetskin alueet kuuluvat, oli Neuvostoliiton aikana erittäin tärkeä kaivosteollisuuden keskittymä.

Alueella on yli 140 kaivosta, joista enää 37 on Ukrainan kontrolloimilla alueilla.

Tavallisissa oloissa Ukraina on vienyt hiiltä, mutta nyt talven lämmityskauden alla Ukrainan hiilivarannoissa on ammottava aukko. Lokakuussa vajaukseksi arvioitiin 4 miljoonaa tonnia hiiltä vuoden loppuun mennessä.

Talvikuukaudet ovat jo meneillään, mikä lisää paineita löytää hiilentoimittajia ulkomailta. Ukraina joutunee turvautumaan tuontiin Venäjältä, mikä on takaisku yrityksille vähentää riippuvuutta vihamielisen Venäjän energiantuonnista.

Kaivokset kärsivät sodasta

Donbassin hiilikaivokset ovat pahoin kärsineet taisteluista ja sähkökatkoista. Ilman Ukrainan hallitsemalta alueelta toimitettavaa sähköä kaivosten pumput eivät toimi ja vesi täyttää kaivoskuilut.

Keskinäisriippuvuutta kuvaa se, että useimmat hiilikaivokset kapinallisalueella saavat sähkönsä Kurahoven voimalasta, joka sijaitsee hallituksen kontrolloimalla alueella. Voimala taas on toiminut separatistialueen kaivoksista saatavalla hiilellä.

Ukrainan apulaisenergiaministeri Juri Zjukov kertoi viime viikolla, että Luhanskin ja Donetskin alueella on enää seitsemän toimivaa kaivosta.

– 86 000 kaivostyöläistä jäi miehitetylle alueelle. Kahdella alueella toimii enää vain seitsemän kaivosta, kaikki muut seisovat, Zjukov sanoi haastattelussa.

Zjukovin mukaan kaivostyöläiset eivät ole saaneet palkkaa sitten elokuun.

Ukraina ei osta hiiltä separatisteilta

Ukrainan hallitus on yksikantaan ilmoittanut, ettei se aio ostaa hiiltä separatistialueilta. Pääministeri Arseni Jatsenjuk sanoi, että hiilen ostaminen separatisteilta olisi rikos ja terrorismin rahoittamista.

– Tiedostamme, että tuo hiili olisi halvempaa, mutta he ostaisivat niillä rahoilla aseita ja ampuisivat poikiamme, Jatsenjuk sanoi televisiohaastattelussa.

Vaikka Ukraina yhtäkkiä päättäisikin ostaa hiiltä separatistialueilta, sota on katkonut rautatieyhteyksiä, mikä vaikeuttaa kuljetuksia.

Hiilikaivos Makeevkassa.
Suurin osa Ukrainan hiilikaivoksista sijaitsee separatistien hallitsemilla alueilla.Dima Gavrish / EPA

Toinen kysymys on, ovatko separatistit puolestaan halukkaita myymään hiiltä keskusvallalle.

Hiiltä joudutaan ostamaan Venäjältä

Tilanne on isku Ukrainan pyrkimykselle vähentää energiariippuvuuttaan Venäjästä.

Krimin niemimaan valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan takia Ukraina on hakenut vaihtoehtoisia energiantoimittajia Venäjän tilalle, mutta nyt Ukraina joutuu jälleen nöyrtymään ja ostamaan hiiltä Venäjältä.

Ukrainassa epäillään, että osa Venäjältä tulevasta hiilestä voi jopa olla Ukrainassa separatistialueilla kaivettua hiiltä, joka vain kierrätetään Venäjän alueen kautta.

Ukraina on epätoivoisesti etsinyt maailmalta vaihtoehtoisia hiilentoimittajia. Tehtävää hankaloittaa se, että Ukrainan valtio on käytännöllisesti vararikon partaalla.

Oman lisävaikeutensa tuovat Ukrainan energiabisnekseen syvästi kietoutuneet korruptoituneet intressit.

Rikosepäily katkaisi Etelä-Afrikan toimitukset

Elokuussa Ukraina solmi Britanniassa päämajaansa pitävän Steel Mont Tradingin kanssa sopimuksen miljoonan hiilitonnin ostamisesta Etelä-Afrikasta.

Ukraina olisi voinut ostaa hiiltä Venäjältä halvemmalla, mutta energiaministeri Juri Prodan perusteli kalliimman eteläafrikkalaisen hiilen ostamista pyrkimyksellä vähentää energiariippuvuutta Venäjästä.

Marraskuun alussa presidentti Petro Porošenko yhtäkkiä tuomitsi kaupan liian kalliiksi, ja Ukrainan syyttäjänviranomaiset aloittivat tutkinnan mahdollisesti korruptiosta energiaministeriössä.

Seurauksena Steel Mont Trading vetäytyi sopimuksesta vedoten poliittiseen riskiin. Ukraina ehti saada vain osan Etelä-Afrikasta ostettavasta hiilimäärästä.

Eräiden arvioiden mukaan sotkun taustalla saattoi vaikuttaa presidentti Porošenkon ja pääministeri Jatsenjukin valtakamppailu meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa.

Ongelma on, että mikä tahansa hiili ei käy Ukrainan voimaloille. Puolet Ukrainan keskeisistä voimaloista käyttää polttoaineena antrasiittia tai puoliantrasiittia. Antrasiitti on maailmanmarkkinoilla suhteellisen harvinainen hiililaatu.

– Presidentille vakuutettiin, että hiiltä on helppo ostaa maailmalta halvemmalla. Tosin unohdettiin täsmentää, että maamme voimaloille ei ole tarpeen yksinkertaisesti mikä tahansa hiili vaan antrasiitti,kirjoittaa Ihor Maskalevytš ukrainalaisessa Zerkalo Nedeli (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Ihor Maskalevytš myös epäilee Ukrainan hallituksen kunnianhimoisia suunnitelmia valtion omistamien hiilikaivosten nopeasta yksityistämisestä.

Maskalevytš ihmettelee, mistä löytyy riittävän optimistinen ostaja, kun 60 prosenttia valtion kaivoksista on tällä hetkellä separatistien käsissä.

Lähteet: Reuters