yle.fi-etusivu

Kirkko höllentää vaatimuksiaan kummiudesta – kirkosta eronnut Ilonakin kelpasi siunaamaan lasta

Kirkko on joutunut joustamaan kummisäännöstään kirkosta eroamisen lisäännyttyä. Virallisesti lapsella pitää olla vähintään kaksi kummia, mutta poikkeusluvat yhdestä kelpoisuusehdot täyttävästä kummista yleistyvät.

Kotimaa
Vauvaa kastetaan.
Tuula Nyberg / Yle

Heinolalainen Ilona Torniainen erosi kirkosta alle 20-vuotiaana. Omille lapsilleen hän järjesti nimenantajaisseremonian ja lapsille pyydettiin kummit.

Torniainen on itse epävirallinen kolmas kummi lapselle, jonka perhe kuuluu seurakuntaan.

– Kummius on kunniatehtävä. Ei kummiuteni eroa käytännössä kirkkoon kuuluvien kummien touhusta. Kummi on turvallinen aikuinen lapsen elämässä. Ihminen, joka tarjoaa jotain sellaista, mihin lapsen omilla vanhemmilla ei ehkä ole aikaa.

Lapsen kummiksi voi evankelisluterilaisen kirkon mukaan päästä vain kirkkoon kuuluva henkilö, joka on konfirmoitu. Pääsääntö on, että lapsella on kaksi kelpoisuusehdot täyttävää kummia.

Vuonna 2010 kirkolliskokous hyväksyi uudistuksen, jonka mukaan poikkeustilanteessa yksi kummi riittää.

Poikkeusluvat ovat lisääntyneet jatkuvasti, sillä perheet eivät välttämättä enää löydä lähipiiristään kahta kirkkoon kuuluvaa kummia.

Ei kummiuteni eroa käytännössä kirkkoon kuuluvien kummien touhusta. Kummi on turvallinen aikuinen lapsen elämässä.

Ilona Torniainen

Kirkosta eroavat etenkin 18–39-vuotiaat eli sen ikäiset ihmiset, joita usein pyydetään kulkemaan lapsen rinnalle.

– Kummi on perheen kristitty ystävä, kirkon konfirmoitu jäsen. Näin turvataan se, että lapsen ja vanhempien tukena olisi kristittyjä ystäviä. Sellainen muutos on havaittavissa, että enemmän tulee pyyntöjä, että lapsella olisi vain yksi kummi, kertoo vt. kirkkoherra Miika Hämäläinen Keski-Lahden seurakunnasta.

Kirkkoherra päättää poikkeusluvasta

Kirkon mukaan kaste on tärkein kirkollisista toimituksista. Kirkon jäseneksi voi tulla vain kasteen kautta.

Kummikäytäntökin on vakiintunut ja se tunnetaan jo 100-luvulta lähtien.

Päätös hyväksyä lapselle vain yksi kummi riippuu kirkkoherrasta.

– Pappi keskustelee perheen kanssa syistä, miksi lapsella on vain yksi kummi. Voi olla niin, että lähipiirissä ei ole kuin yksi ihminen, joka ei kuitenkaan kuulu kirkkoon, ja lapsi halutaan joka tapauksessa kastaa. Useimmiten lapsella on silti kahdesta neljään kummia, kertoo kirkkoherra Hämäläinen.

Kirkon näkökulmasta kummi on vain kirkkoon kuuluva ihminen. Kirkkoon kuulumattomia kummeja saatetaan sanoa esimerkiksi haltijakummeiksi.

"Kummius ei liity ainoastaan kristillisen kasvatuksen tukemiseen"

Kumminimitystä Ilona Torniainen ei pidä ainoastaan kirkollisena käsitteenä vaan laajemmin ymmärrettävänä terminä. Mutta Torniaisen mielestä kirkon virallinen kummius ei hänelle kuulukaan.

Pappi keskustelee perheen kanssa syistä, miksi lapsella on vain yksi kummi.

Miika Hämäläinen

– Sanaa käytetään yleisterminä sponsorista tai tukihenkilöstä. Kummi ei liity ainoastaan kristillisen kasvatuksen tukemiseen, enkä haluaisi olla kummi, jonka odotetaan tukevan lapsen kristillistä kasvatusta.

Toisaalta Torniainen ei silti aio puhua kummin roolissaan kirkkoa vastaan.

– Toivoisin silti voivani opettaa lapselle tervettä skeptisyyttä valmiiksi annettuja totuuksia kohtaan. Tuen esimerkiksi rippileirille menoa, mutta ehkä kerron, että sen rinnalla tai vaihtoehtona voi myös käydä prometheus-leirin, sanoo Torniainen.

Kummipankista uusi palvelu

Kirkon ehdot täyttävän kummin puuttuminen on synnyttänyt kirkossa uuden palvelumuodonkin, kummipankin.

Muun muassa Tampereen seurakunnassa on tämän vuoden ollut toiminnassa kummipankki. Pankkiin on kerätty 20–30 vapaaehtoista, jotka ovat olleet valmiina kummiksi, jos perheen lähipiiristä ei löydy kummin kelpoisuuden täyttäviä ihmisiä.

Pankin palvelua on tarvittu tähän mennessä neljä kertaa.

Perheet ovat olleet tyytyväisiä, kun kummi on tätä kautta löytynyt ja kaste on voitu toteuttaa.

Timo Takala

– Palvelu on ollut sisällöllisesti merkittävä. Perheet ovat olleet tyytyväisiä, kun kummi on tätä kautta löytynyt ja kaste on voitu toteuttaa, kertoo yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala Tampereen seurakunnasta.

Tampereella kummipankin käyttäjiä ovat olleet suomalaiset perheet. Lahdessa kummeja on etsitty esimerkiksi maahanmuuttajille.

– Minäkin olen etsinyt kummeja ihmisille, esimerkiksi islamilaisista maista tuleville, jotka haluavat kääntyä kristityiksi tai joilla ei ole yhteyttä suomalaisiin, kertoo Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen.

Kirkon mukaan kummiuden arvostus on pysynyt korkealla. Luterilaisessa kirkossa voi myös lisätä kummeja kasteen jälkeen.

Kummius on elämänmittainen pesti, siitä ei voi irtisanoutua eikä ketään irtisanoa.

Kastetilaisuuteen osallistujat papin käsissä

Jos perhe haluaa kastaa lapsen ja valitsee virallisten kummien lisäksi lapsen tukihenkilöiksi, epäviralliseksi kummiksi, kirkkoon kuulumattoman ihmisen, tämän osallistumisen kastetilaisuuteen ratkaisee kastava pappi tai seurakunnan kirkkoherra.

Käytäntöjä on erilaisia.

Ilona Torniaisen kokemuksen mukaan hänen kirkkoon kuulumattomuudestaan ei tehty kastetilaisuudessa numeroa. Pappi luki hänet kummien joukkoon ja hänet myös pyydettiin mukaan siunaamaan lasta.

Menin kuitenkin mukaan, vaikka oli vierasta olla mukana rituaalissa, johon ei itse usko.

Ilona Torniainen

– Minusta oli mukavaa, että sain olla mukana tilaisuudessa. Siunauksesta olin itse ajatellut, että katson syrjästä. Menin kuitenkin mukaan, vaikka oli vierasta olla mukana rituaalissa, johon ei itse usko. Tunsin, että olen mukana eräänlaisessa näytelmässä.

Kirkon näkökulmasta tilanteessa ei ole ristiriitaa, mutta aihe herättää kuitenkin kysymyksiä. Joskus kastetilanteen jälkeen joku on myös liittynyt kirkkoon.

– Aika monet ajattelevat sillä tavalla, että ei siunaavia käsiä ole liikaa. Monet papit ottavat siunaamaan, jos henkilö haluaa tulla. Usein jää kuitenkin hämärän peittoon, miksei kirkkoon sitten kuuluta. Siinähän on kysymys kummiudessa, että siunataan lasta ja rukoillaan hänen puolestaan. Ihmiset haluavat tehdä niin, mutta eivät kuitenkaan ole kirkon jäseniä, Miika Hämäläinen pohtii.

Torniaisen mielestä moni ei kummiksi lupautuessaan mieti, mitä kummius kirkon näkökulmasta tarkoittaa. Kaste liitetään nimen antamiseen.

– Moniko kirkkoon kuuluva kummi todella käy lapsen kanssa kirkossa tai opettaa rukouksia. Nykyaikana kummius on aika maallista.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholijuomat

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta

Uusnatsismi

Yle seuraa asema-aukion hyppypotkun hovioikeudenkäyntiä

Syyttäjä: Jesse Torniainen ylpeili teollaan Twitterissä

Onnettomuudet

Ruotsin poliisi tutkii epäiltyä ampumista Tukholman-laivalla

Perheet

Jaana Koponen kertoi hädästään, tuntemattomat pelastivat kylmältä talvelta: "En ole kokenut mitään tällaista"