Asiantuntija epäilee: Istuuko amerikkalainen Apotti Suomeen?

Satojen miljoonien eurojen Apotti -asiakas- ja potilastietojärjestelmän toimittaja valitaan kahdesta yrityksestä, jotka molemmat tarjoavat amerikkalaista järjestelmää. Julkishallinnon systeemiasiantuntija epäilee amerikkalaisen järjestelmän istumista Suomen oloihin.

Kotimaa
Lääkäri sanelee potilaan tietoja.
Yle

Pääkaupunkiseudun neljän kunnan ja HUSin asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti saa yhä arvostelua osakseen. Hanke on ottamassa ratkaisevan askeleen lähiaikoina, kun järjestelmän toimittaja valitaan.

Loppusuoralle on selvinnyt kaksi yritystä ja ne molemmat tarjoavat amerikkalaista järjestelmää.

Lääkäreiden ehdoilla?

Apotin jättimäisyyttä arvostelevat muutkin kuin sen ulkopuolelle jättäytyneet Espoo ja Kerava. Julkishallinnon tietojärjestelmiin perehtyneen asiantuntijan mukaan vastaavat järjestelmät on aiemmin rakennettu usein liiaksi lääkäreiden ehdolla.

– Ratkaistaan tavallaan mahdollisimman hyvin yhtä osaa ja siinäkin epäonnistutaan kun it-osaaminen on heikkoa, sanoo Codento Oy:n toimitusjohtaja Petri Aukia.

Apotti-hankkeen vetäjän mukaan järjestelmä rakennetaankin nimenomaan lääkäreiden ehdoilla, mutta myös muut käyttäjät ja henkilökunta on otettu huomioon.

- Me ollaan kerätty vaatimukset käyttäjälähtöisesti samalla tavalla, mutta ehkä ero siihen entiseen on, että se on nimenomaan rakennettu meille. Nythän me ollaan hankkimassa tuotetta, joka on myös muualla käytössä, sanoo Apotin hankejohtaja Hannu Välimäki.

Istuuko järjestelmä Suomeen?

Asiantuntija epäilee sitäkin miten hyvin amerikkalainen järjestelmä istuu suomalaisiin oloihin.

– Tässähän ei ole samalla tavalla mahdollisuutta enää rahalla paikata virheitä, jos järjestelmä ei osoittaudukaan käytännössä toimintaan sopivaksi, Aukia epäilee.

Hannu Välimäki näkee asian toisin.

– Tässä on hyvin paljon sellaista valmissisältöä ja pystytään maakohtaisesti sitä muokkaamaan. Itse tuote on 95-prosenttisesti sama.

Kustannukset kurissa sopimuksella

Kustannusten karkaaminen käsistä ei olisi mitään uutta, kun isoja rahoja liikutellaan. Hanketoimistossa uskotaan kuitenkin, että kustannukset pystytään pitämään kurissa sopimusteknisin keinoin.

– Me itse tehdään sopimus ja se tulee tässä vaiheessa itse asiassa osaksi tarjouspyyntöä, joka molempien tarjoajien on jo sinällään hyväksyttävä. Sen jälkeen kun hankinta on tehty, siitä ei enää neuvotella ja se on meidän tekemä, Välimäki korostaa.

– Näin isot järjestelmät yleensä vie ratkaisevasti enemmän aikaa ja rahaa toteuttaa kuin ennustettiin. Sen takia, että se tiimien keksinäinen koordinaatiotyö yllättää kaikkien pessimistisimmätkin arvioijat, Aukia epäilee.