Tenon lohi on jäämässä norjalaisen lohenkasvatuksen uhriksi

Tenon lohi on yhä suuremmassa vaarassa Norjassa lisääntyneen kassikasvatuksen vuoksi. Tenoon nousseiden kassikarkulaisten määrän on havaittu kasvaneen hälyttävästi kalastuskauden jälkeen kutuaikana. Tämän pelätään muuttavan Tenon oman lohikannan perimää. Lisäksi Tenosta mereen laskeutuvia smoltteja uhkaavat kassikasvatuksen vuoksi immuuneiksi tulleet lohitäit.

Kotimaa
Uroslohi ja naaraslohi vierekkäin
Kutuun valmistautuvat lohet Tenon vesistöalueella.RKTL

Kassikarkulaisia nousee Tenoon kesäaikaan suhteellisen vähän. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle jätetään vuosittain noin 5 000–6 000 suomunäytettä. Näiden perusteella saaliiksi saaduista lohista noin puoli prosenttia on karkulaisia. Ensimmäiset jo 1987.

Viime syksynä tehtiin kuitenkin huolestuttava havainto.

– Utsjoesta löydettiin erään muun tutkimuksen yhteydesä noin neljä prosenttia, joka on hälyttävä merkki siitä, mikä on havaittu muualla Norjassa, kertoo RKTL:n lohitutkija Eero Niemelä.

Geenisekoitus eksyttää Tenon lohen

Geneettinen varmistus on vielä tekemättä, mutta se on yleisesti tiedossa, että kassiakarkulaiset nousevat jokiin luonnonlohia myöhemmin. Kassilohet pystyvät myös kutemaan luonnonlohien kanssa. Pitkällä aikavälillä risteytymisen pelätään aiheuttavan suurta haittaa joen omalle lohikannalle.

– Huolimatta siitä, että nämä risteytyneet lohenpoikaset kasvavat nopeammin kuin villien lohien poikaset , ne selviävät huonommin. Isompina ne ottavat joessa tilan luonnonpoikaselta ja kuolevat helpommin, ennen kuin ne saavuttavat meren, kertoo RKTL:n lohituktija Eero Niemelä:

Lisäksi cocktailgeenilohet kadottavat luontaiset kulkureittitietonsa.

– Esimerkiksi Tenon omat kalat eivät pystyisi tämän geneettisen muutoksen jälkeen hakeutumaan sille alueelle, mihin niiden pitäisi mennä, vahvistaa Eero Niemelä.

Kalastuskauden lyhentäminen palvelee karkulaisia

Tutkija nostaa esille tällä hetkellä kaavailuissa olevat lisärajoitukset, joilla pyritään suojelemaan Tenon lohikantaa. Uusien tietojen valossa nämä suunnitelmat eivät ehkä olekaan niin hyviä kuin pohjimmiltaan on niiden tarkoitus.

– On ollut esillä, että kalastusaikaa lyhennettäisiin elokuussa. Tämähän tarkoittaisi itse asiassa sitä, että annamme karkulaisille vapaan lisääntymismahdollisuuden luonnonlohien kanssa. Näin ei saisi käydä, korostaa tutkija Eero Niemelä.

Tutkijan mielestä kalastuspaine täytyy säilyttää myös elokuun aikana.

– Ainakin tietyissä paikoissa jokisysteemeitä kuten Tenon alaosassa tarvittaisiin jopa voimakkaampaa kalastusta kalastuskauden lopussa ja jälkeen karkulaisten poistamiseksi, lähettää terveiset neuvottelijoille lohitutkija Eero Niemelä.

Kuolematon lohitäi tappaa loput

Lohen kassikasvatus on lisääntynyt Norjassa huimaa vauhtia. Vastikään on tehty Tenon lohta uhkaava uusi havainto. Meressä elävä lohitäi on tullut immuuniksi kassilohia suojaaville kemikaaleille.

Lohitäit ovat päässeet lisääntymään laitoksissa hallitsemattomasti. Jo nyt aivan Tenovuonon länsipuolella on tehty havaintoja valtavasti lisääntyneistä lohitäin toukista.

– Joki voi tuottaa valtavan määrän lohenpoikasia, mutta siten nämä lohitäit aiheuttavat suurta kuolevuutta villille lohelle, sanoo RKTL:n lohitutkija Eero Niemelä.

Lohitäin toukka kiinnittyy joesta tulevaan smolttiin ja kasvaa muutamassa viikossa täysimittaiseksi.

– Lohitäit imevät lohesta kudosnestettä ja syövät lohen limakalvoa. Jos niitä on paljon, jopa sata kappaletta, niin ne aiheuttavat todennäköisesti nopean kuoleman smoltille, sanoo Eero Niemelä.