1. yle.fi
  2. Uutiset

EU:n maataloudelle ohjaamat hätätuet yhä auki

Hätärahoituksia ja kriteereitä tuen saamiseksi on sorvattu matkan varrella.

Ulkomaat
Navetassa oleva lypsyasema.
Riikka Rautiainen / Yle

Viime viikolla Suomessa kovaan keskusteluun noussut maidontuottajien jääminen EU:n komission hätätukien ulkopuolelle on vain osa koko mutkikasta apupakettia, jota kohdennetaan Venäjän maataloustuotteisiin kohdistuvista tuontikielloista kärsiville.

Taustalla on EU:n poliittinen päätös ja yksimielisyys siitä, että kolmannet osapuolet, siis viljelijät ja karjankasvattajat eivät kärsi Venäjän ja EU:n välisestä kauppasodasta taloudellisesti. Hätärahoituksia ja kriteereitä tuen saamiseksi on sorvattu matkan varrella.

Persikka- ja nektariinituki

Ensimmäinen 33 miljoonaa euroa varattiin nopeasti elokuun puolivälissä persikoiden ja nektariinien tuottajille. Sadonkorjuu oli parhaimmillaan, mutta Venäjälle menevät hedelmät mätänivät puihin tai maahan. Kriteerinä tuen hakemiselle oli se, että hedelmät joko kuljetettiin ilmaiseksi esim. sairaaloihin tai kouluihin tai jätettiin korjaamatta.

EU:n hätämarkkinatuet
Yle Uutisgrafiikka

Pilaantuvat hedelmät ja vihannekset

Viikkoa myöhemmin komissio julkisti 125 miljoonan euron markkinatuen haettavaksi herkille hedelmille ja vihanneksille, joukossa muiden muassa kurkku, tomaatti, sienet, kaalit, luumu, omenat ja päärynä.

Suomessa muutama kaalinkasvattaja harkitsi avun hakemista, mutta tukieurot olivat sen verran pieniä, että yksikään kasvattaja ei Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tukea hakenut. Kriteerit tuen hakemiselle olivat vajavaiset ja tukieurojen katsottiin kasaantuvan liian voimakkaasti muutamiin maihin joten ohjelma keskeytettiin. Siitä ehdittiin hakea noin 37 miljoonaa euroa, mm. Puolasta. Venäjän tuontikiellot ovat koetelleet erityisesti Puolaa, jolle Venäjä on neljänneksi suurin markkina. Omenoista Venäjälle menee puolet.

Jalostettujen maitotuotteiden ja juuston varastoinnille tukea

Elokuun lopussa komissio ilmoitti, että voin ja maitojauheen varastoinnista korvataan osa. Tuotteilla on pitkä säilyvyys ja EU voi suorittaa interventio-ostoja ja laittaa tuotteet liikkeelle kun hinta on kohdallaan.

Komissio ei ole ilmoittanut tuelle euromäärää.

Samaan aikaan avattiin tuki juustojen yksityiselle varastoinnille. Hakukriteerinä oli, että juuston on oltava kulutukseen kelpaavaa kun se menee varastoon. Tukiohjelma keskeytettiin, koska mm. italialaiset hakivat avustusta sellaisillekin juustoille, joita normaalisti varastoidaan pitkään. Suomesta tukea ei haettu.

Kuluja on kertynyt muutama miljoona euroa.

Markkinointitukea

Syyskuun alussa komissio irrotti 30 miljoonaa euroa myynninedistämiseen. Venäjä on eurooppalaisille tuotteille iso markkina-alue. EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan kauppasodasta koituu unionille 12 miljardin euron vientitappio tänä vuonna, se on 10 prosenttia EU:n maatalouden myynnistä unionin ulkopuolelle.

Uudet kriteerit hedelmä- ja vihannestuelle

Syyskuun lopussa komissio avasi uuden 165 miljoonan euron tukiohjelman pilaantuville hedelmille ja vihanneksille. Nyt euromäärät kiintiöitettiin maittain ja tuotteittain. Tukea on toistaiseksi haettu 21,4 miljoonan euron arvosta, Suomesta ei mitään.

Suomi jäi ilman maitotukea

Marraskuun 18. maatalouskomissaari Phil Hogan julkisti maidontuottajille jaettavan ensimmäisen suoran tuen. 28 miljoonaa euroa jaettiin Viron (6,9 milj.), Latvian (7,7 milj.) ja Liettuan (14,1 milj.) kesken. Kriteereinä olivat: Venäjä-viennin osuus oli oltava vähintään 15 prosenttia ja tuottajahintojen laskun vähintään 7 prosenttia. Suomi jäi ilman tukea, koska osuuskunnat ovat toistaiseksi kuitanneet osan hintojenlaskusta, joten Suomessa hinnat ovat laskeneet vain runsaat 5 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki tapaa komissaari Hoganin tämän viikon torstaina. Tavoite on vakuuttaa komissio siitä, että Suomi on oikeutettu tukeen. Vaikka Suomelle myönnettäisiin yhteensä saman verran, 28 miljoonaa euroa tukea, kattaisi se vain sentin maitolitralta. Suomi vie Venäjälle maitoa lähes yhtä paljon kuin Baltian maat yhteensä. Nyt tuottajahinta on Venäjän takia laskenut 6 senttiä litralta.

420 miljoonan euron hätärahasto

EU:n komissiolla on periaatteessa käytettävissään 420 miljoonan euron hätärahasto. Ongelmallista on kuitenkin se, että ensi vuoden budjetti on auki. EU-parlamentissa on halua kohdistaa käyttämättömiä maataloudenkin varoja uusiksi eikä uutta rahaa ole luvassa, siitä maatalouskomissaari varoitti jo Suomea.

Komissiolla ei vielä ole yksilöityä tietoa siitä mikä maa ja mitkä sektorit ovat hakeneet ja saaneet kuinka paljon tukea.

Avoinna olevia tukia voi hakea vuoden loppuun asti.

Lue seuraavaksi