Taantuma vaatii yritysjohdolta paljon – irtisanomisten tie voi käydä kalliiksi

Hyvät ajat sallivat huonomman johtamisen kuin tiukat ajat, joina valintojen vaikutus korostuu. Nyt venähtänyt taantuma pakottaa miettimään, panostetaanko ihmisten osaamiseen ja hyvinvointiin vai lisätäänkö tehoja. Liiketoiminnan kehittäjä myöntää yhdistämisen vaikeaksi, mutta uskoo, että rattailta putoaa jatkossa enemmänkin niitä firmoja, joissa valitaan irtisanomisten kova tie.

Kotimaa
Työntekijä selaa paperipinoa.
Tiina Jutila / Yle

Taloudellisesti tiukat ajat asettavat yritysjohtajat tavallista vaikeampien valintojen eteen. Liiketoiminnan kehittämisen tutkimusjohtaja Mikko Luoma Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta muistuttaa, että johtajat kohtaavat aina valintatilanteita.

Valintojen merkitys kuitenkin korostuu taloudellisesti raskaina aikoina.

– Kun markkinat ovat kasvussa, tilanne sallii vähän heikommankin johtamisen. Tässä tilanteessa virhemarginaalit ovat aika pieniä.

Yritykset voivat lisätä tehoja joko vähentämällä työhön käytettävää aikaa tai panostamalla ihmisten osaamiseen ja hyvinvointiin. Yhdistäminen on vaikeaa, Luoma myöntää. Toisaalta yritys voi menestyä monella tavalla eikä yleispätevää menestymisen reseptiä ole. Saman alan sisälläkin yritykset selviävät eri tavoin.

– Yritys voi menestyä myös ilman merkittäviä painotuksia henkilöstöasioihin. Sellaisia on olemassa, myöntää Luoma.

Hän ennakoi, että yritysten erot kasvavat taloudellisesti vaikeina aikoina. Jatkossakin nähdään tilanteita, joissa yrityksen pääasiallinen keino hakea tehokkuutta ovat irtisanomiset tai jokin muu suoraviivainen tapa. Se voi kuitenkin maksaa.

– Karsiutumista tapahtuu todennäköisimmin tämän tyypin firmoissa kuin niissä, jotka osaavat yhdistää vaikean valinnan kaksi puolta, Luoma ennustaa.

Yhdistäminen lähtee strategiasta

Ihanteellinen malli pitää Luoman mukaan sisällään hyvinvoivaa henkilöstöä, hyvää henkilöstöjohtamista ja menestyvää yritystoimintaa. Tehokkuuden ja hyvinvoinnin yhdistäminen lähtee strategiasta, jota Luoma kuvaa johtamisen ytimeksi. Ilman strategiaa menestyvä yritys on kauppatieteiden tohtorille, dosentille mielenkiintoinen kohde.

– Itse pidän niitä viehättävinä poikkeuksina. Tutkijana olen aina kovin kiinnostunut kun sellaisen löydän.

Kovin kestävää menestyminen ilman strategiaa ei voi Luoman mukaan olla.

Monissa yrityksissä strategia on kuitenkin jäänyt lapsenkenkiin, ja ne mielletään kerran kirjoittamalla kuntoon hoidetuiksi. Jos strategia on olematon tai huono, tehokkuutta ja hyvinvointia on Luoman mielestä turha yrittää rakentaa muilla tasoilla.

– Henkilöstöä viedään jonnekin keskustelemaan ja motivoidaan... en näe sillä suurta merkitystä.

Uutta voi löytää vanhoihinkin raameihin

Luoman mukaan hyvä strateginen johtaminen on innostavan tulevaisuustarinan tekemistä. Strategiassa otetaan huomioon tuotannon tehokkuus, kustannukset ja henkilöstöasiat. Julistamisen sijasta niiden pitäisi osallistuttaa henkilöstö ja jopa sidosryhmiä ja asiakkaita.

– Hyvä moderni strategia on nimenomaan tarina. Sen ei tarvitse olla edes kirjoitettu, vaan sitä kerrotaan. Siihen voi mennä mukaan, sitä voi höystää ja siitä voi kertoa niille, jotka eivät olleet paikalla, kuvaa Mikko Luoma.

Tällaiset ohjelmat ovat tutkimusten mukaan silti kovin harvinaisia.

Yhtä lailla innostumisen elementit voivat olla missä tahansa.

Liiketoiminnan kehittämisen tutkimusjohtaja Mikko Luoma

Luoma ei silti usko, että on jämähtäneitä toimialoja tai yrityksiä.

– On vain jämähtäneitä johtajia ja vähemmän jämähtäneitä johtajia.

Hän muistuttaa, että uudemmilla toimialoilla vasta luodaan perinnettä ja kokeillaan. Pitkän historian yrityksissä uutta voi olla vaikea löytää.

– Se on silti mahdollista, myös julkisissa organisaatioissa. Yhtä lailla innostumisen elementit voivat olla missä tahansa.

Keski-Pohjanmaalla on aloitettu syksyllä esiselvitys Hyvinvoinnilla tuottavuutta -hankkeessa. Tavoitteena on koota alueellinen palveluverkosto, joka tukee hyvinvointia työpaikoilla.