Presidentti Kallio Mainilan laukauksista: Neuvostoliitto halusi uskotella maailmalle, että Suomi on tykkitulella rikkonut rauhan

Tasavallan presidentti Kyösti Kallio piti reilu viikko Mainilan laukausten jälkeen koskettavan radiopuheen. Kallio kertoi, miten Suomi tahtomattaan joutui sotaan.

Kotimaa
Kyösti Kallio 1873-1940
Kyösti Kallio oli Suomen tasavallan presidenttinä 1937–1940Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Presidentti Kallio puhuu itsen�isyysp�iv�n� 1939.Lähde: Elävä Arkisto

Mainilan laukaukset 26.11.1939 johtivat talvisodan syttymiseen marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Mainila sijaitsi vanhan Suomen ja Neuvostoliiton rajan lähellä Neuvostoliiton puolella. Matkaa sieltä Leningradiin eli nykyiseen Pietariin on noin 45 km.

Alusta lähtien Suomi kiisti ampuneen laukauksia Neuvostoliittoon. Myöhemmin Venäjä onkin tunnustanut, että se oli lavastanut iskun Mainilassa.

Neuvostoliitto purki yksipuolisesti vuoden1932 hyökkäämättömyyssopimuksen, katkaisi diplomaattisuhteet ja avasi tulen 30.11.1939.

Presidentti Kyösti Kallio puhuu Suomen kansalle itsenäisyyspäivänä

Puheessaan 6.12.1939 presidentti Kyösti Kallio kertoo, miten Suomi valmistautui viettämään 22. itsenäisyyspäiväänsä entistä suuremmilla toiveilla. Nuori Suomi oli saavuttanut kansainvälisen aseman ja kansallinen yhteistunto oli kaikkialla havaittavissa.

– Sen tähden tuntuu kohtalokkaalta todeta, että kaikesta tästä huolimatta olemme joutuneet viettämään itsenäisyyspäivän olosuhteissa, joka järkyttää kaikkien mieliä. Me olemme ilman omaa syytämme joutuneet itäisen naapurimme hyökkäyksen kohteeksi.

Kallio toteaa, että Suomi ja Neuvostoliitto olivat lujittaneet suhteitaan sopimuksilla. Siksi tuntui oudolta, että Neuvostoliitto oman turvallisuutensa nimissä oli halunnut Suomelta uusia alueita.

Kallio ei uskonut Mainilan laukauksiin

Puheessaan presidentti Kyösti Kallio tyrmää suoraan Neuvostoliiton väitteet Suomen tekemistä tulituksista.

– Neuvottelujen keskeytyessä lienee Neuvostoliiton puolella sotilasharjoituksissa tapahtunut joku uhreja vaativa ammunta, joka tahdottiin asettaa Suomen sotilaitten syyksi ja uskottaa maailmalle, että Suomi on tykkitulella rikkonut rauhan. Kun tuon perättömän syytöksen Suomi torjui, niin rikkoi Neuvostoliitto yksipuolisesti hyökkäämättömyyssopimuksen ja antoi sotajoukkojensa hyökätä lukuisissa kohden Suomen rajan yli viikko sitten.

Puheessaan Kallio suree, miten suomalaiset ovat joutuneet Neuvostoliiton hyökkäyksen uhreiksi. Hän näkeekin Neuvostoliiton hyökkäyksen uhkana koko Suomen itsenäisyydelle. Kallio on ilahtunut, miten muut valtiot ovat osoittaneet tukea Suomelle.

– Yksityisten jopa eräitten valtiomiestenkin myötätunto on jo ilmennyt liikuttavalla tavalla hyväksemme. Suurimman tunnustuksen ansaitsee oma kansamme, joka tyynenä ja yksimielisenä seisoo suojaamassa kotejamme ja isäimme perintöä.