1. yle.fi
  2. Uutiset

Tiedätkö mitä pikkulinnut tekevät pimeällä? – lyhenevät päivät vaikuttavat eläinten käyttäytymiseen

Jos on monella ihmisellä mieli matalalla syksyn pimeyden laskeuduttua, ei se ole helppoa metsän eläimilläkään. Pimeällä vuodenajalla on vaikutuksia ruoanhankinnan hankaluuden lisäksi myös eläinten käyttäytymiseen. Yleisesti puhutaan pikkulintujen ruoka-avusta, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä pikkulinnut oikeasti tekevät pimeässä?

Kotimaan uutiset
sinitiaiset ruokintapaikalla
Tuomo Häkkinen

Valorytmillä on iso rooli metsäneläinten elämässä. Eläimet tulevat kiimaan, kasvattavat talviturkin ja keräävät vararavintoa valon määrän mukaan. Syksyn pimeinä kuukausina esimerkiksi pikkulinnut muuttuvat melko passiivisiksi, kertoo Helsingin yliopiston eläintieteilijä Heidi Kinnunen.

– Pikkulinnut eivät liiku pimeällä, sillä saalistajat, lähinnä pöllöt, ovat silloin aktiivisia. Jos pikkulinnut puuhastelisivat pimeässä, joutuisivat ne kovin alttiiksi saalistukselle. Pikkulinnut tahallaan kasvattavat itselleen pullean rasvavaraston syksyllä, ja tähän aikaan vuodesta ne olisivat parahultaisia paistikkaita pöllöille.

Suomessa talvehtivat pikkulinnut joutuvat siis käyttämään koko valoisan ajan ruoan etsintään. Lopulta, kun päivä on olemattoman lyhyt, ei ruoanhankinnalle jää paljoakaan aikaan ja energiaa kuluu kehon lämpimänä pitämiseen. Siksi ihmisten talvella antama ruoka-apu on pikkulinnuille tärkeää.

– Siitä en osaa sanoa, nukkuvatko linnut talvella enemmän kuin kesällä, mutta sen tiedän että hiljaa ja paikallaan ne ainakin ovat pimeällä. Näin ne säästävät energiaa, ja se on se talven tärkein juttu, ettei energiaa hukata turhaan liikkumiseen. Mutta voisin kuvitella, että ylipäätään kaikki luonnoneläimet nukkuvat mielellään pimeän aikaan, silloin kuin vatsa on täynnä.

Pikkulinnut ovat pimeällä hiljaa ja paikallaan

Heidi Kinnunen

Linnunpöntöistä hyötyä myös talvella

Energiaa säästääkseen, useat linnut hakeutuvat erilaisiin suojaisiin koloihin pimeän ajaksi. Kinnunen kertoo pesimätarkoituksiin ripustettujen linnunpönttöjen olevan aktiivikäytössä myös talvella.

– Pöntöt antavat pikkulinnuille, ja esimerkiksi liito-oraville ja metsähiirille, hyvän yöpiilon ja suojan huonolta säältä. Liito-oravilla uros ja naaras saattavat mennä pönttöön ihan pieneksi mytyksi ja lämmittävät toinen toistaan siellä.

Pikkulintujen kaltaisia haasteita pimeässä vuodenajassa kohtaavat myös päiväaktiiviset oravat. Myös oravien on hankittava ruokansa päivänvalolla.

– Talvella ne tunnit, joiden aikana ehtii käydä syömässä, ovat todella rajoitetut oravilla. Normaalisti ne syövät kuusen- ja männynsiemeniä, ja talvisaikaan mitä pohjoisemmassa Suomessa ollaan, on ihmisten ruokinnalla iso merkitys oraville.

Päästäisen pienet tirsat

Oravat pyrkivät helpottamaan talven ruokapulaa kätkemällä ravintoa piiloihin. Lintujen ruokintapaikalla saattaa nähdä, miten orava vie pähkinöitä parin metrin päähän ja hautaa lumeen. Eläintieteilijä Heidi Kinnunen kertoo oravien olevan siinä mielessä hupsuja ruokakätkijöitä, etteivät ne suinkaan itse kaikkia kätköjä edes muista.

Päästäisten täytyy syödä lähes taukoamatta

Heidi Kinnunen

– Osa oravan piilottamasta ravinnosta päätyy epäilemättä muiden eläinten suuhun, erityisesti metsähiiret hyötyvät oravien piiloista. Mutta kyllä orava nälissään hyvän hajuaistinsa avulla löytääkin kätköjään.

Niin oravilla kuin vaikkapa metsähiirillä ja päästäisillä, valoisan ajan lyhentyminen laukaisee talviturkin paksuuntumisen. Oravilla talviturkki on huomattavasti vaaleampi kuin kesäasu, mutta esimerkiksi päästäisillä talvikarva on tumma ja kesäturkkia merkittävästi paksumpi.

– Päästäiset, kuten monet muutkin pienet nisäkkäät, ovat siitä jänniä otuksia, että niiden aineenvaihdunta on hyvin kiivasta. Päästäisten täytyy syödä lähes taukoamatta pysyäkseen ylipäätään hengissä. Talvella, kun ruoka on tiukassa, voi olla että päästäinen joutuu pysymään suurimman osan vuorokaudesta liikkeessä ravintoa etsien. Pienet torkut se ennättää välillä ottaa, kunnes taas on lähdettävä ravinnon perään.

Hirvet nuolevat suolakiveä.
Hirvet liikkuvat mielellään hämärässä. Veikko Ekman

Valo säätelee parittelun ajankohtaa

Ihan huvikseen eläimet eivät siis vaikeina kuukausina liiku, vaan ravinto on yksi tärkeä motivaattori liikehdintään. Toisaalta kaikki metsäneläimet eivät suinkaan hiljenny syksyn tultua, vaan jotkin eläimet suorastaan hyötyvät pimeästä vuodenajasta. Esimerkiksi pöllöt ja ketut saalistavat pimeällä, ja syksyisin ja talvisin saalistukseen käytettävä aika on näin ollen pidempi. Hirvelle puolestaan lyhenevät päivät ovat merkkinä kiiman alkamiselle.

– Syksyn pimeiden myötä hirvet itse asiassa vilkastuvat, kun naarat valitsevat komeimmat sonnit parittelukumppanikseen. Hirvillä, kuten vaikkapa poroillakin, on tärkeää että kiima ajoittuu oikein ja vasat syntyvät loppukeväällä pakkasten väistyttyä.

– Ketuilla on hirveä lyhyempi kantoaika, ja niillä puolestaan kevättalven valkenevat päivät laukaisevat kiiman.

Vaikka äkkiarvaamalta tammikuu tuntuisi luonnoneläinten kannalta rankimmalta kuukaudelta kovine pakkasineen ja lyhyine päivineen, kertoo eläintieteilijä Heidi Kinnunen kuolleisuuden olevan suurimmillaan maaliskuussa.

– Talvi on jatkunut pitkään, eläimet ovat kärsineet ja laihtuneet. Vain vahvimmat ja sitkeimmät yksilöt selviävät huhti-toukokuulle ja luonto on siinä mielessä armoton, että heikot yksilöt menehtyvät. Mutta niin sen kuuluu mennä, ja näille kuolleillekin eläimille löytyy luonnonkiertokulussa ottajansa.

Lue seuraavaksi