Insinööri vs. humanisti – Helsingin apulaiskaupunginjohtaja valitaan tänään

Vahvimpina ehdokkaina kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan pestiin pidetään Anni Sinnemäkeä (vihr.) ja Hannu Penttilää (sd.). Mihin suuntaan ehdokkaat kaupunkia luotsaisivat? Tulisiko Penttilän jatkaa virassaan? Kuuluisiko pesti jakaa valtuuston voimasuhteiden mukaan? Ehdokkaat vastaavat.

Kotimaa
Sinnemaki, penttila, apulaiskaupunginjohtajakisa.
Yle

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsee keskiviikkona uuden kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunkijohtajan. Tehtävään hakee myös Espoon kiinteistöpalvelujen vs. palvelujohtaja Sami Järvinen, mutta vahvimpina ehdokkaina pidetään Anni Sinnemäkeä ja Hannu Penttilää.

Kumpi on pätevämpi?

– Olen hoitanut tehtävää seitsemän vuotta, ymmärtääkseni valtuuston mielestä varsin menestyksellisesti. Parin vuoden lisäjatko sopisi varsin hyvin tähän, vastaa nykyinen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä luottavaisena.

Sinnemäellä vastaavaa kokemusta apulaiskaupunginjohtajan tehtävistä ei ole.

– Olen kymmenen vuotta toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa, käynyt vaalikamppailuita ja ollut linjaamassa Helsingin kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa koskevia asioita. Ei se mulle aivan vieras maailma ole, Sinnemäki vastaa epäilijöille.

Kuuluuko pesti Vihreille?

Helsingissä apulaiskaupunginjohtajan virat ovat poliittisia nimityksiä, jotka on ollut tapana jakaa valtuuston voimasuhteiden mukaan. Tällä hetkellä Vihreillä on yksi apulaiskaupunginjohtaja (Pekka Sauri), kun demareilla on kaksi.

Vihreillä on kuitenkin demareita enemmän valtuutettuja, joten eikö pesti silloin kuuluisi heille?

– Valittava henkilö vaatii valtuuston enemmistön tuen, ei yhden ryhmän tukea, kuittaa Hannu Penttilä.

– Pitkään olisi jo ollut luontevaa, että apulaiskaupunginjohtajista isompi osa olisi Vihreitä, koska me ollaan oltu jo tosi pitkään isompi puolue. Tässä vaiheessa toivon, että valtuuston enemmistö päätyisi tukemaan Vihreiden ehdokasta, Sinnemäki muotoilee.

Ehdokkaat visioivat entistä tiiviimpää Helsinkiä

Apulaiskaupunginjohtajan pesti on tynkä ja päättyy kesällä 2017. Pesti on silti oleellinen, sillä kaupungissa on meneillään mittavia rakennushankkeita ja tulevien vuosien aikana tulee saattaa maaliin Helsingin uusi yleiskaava.

Molemmat ehdokkaat visioivat vuoden 2050 Helsingin varsin samansuuntaisesti. Asukkaita olisi yli 800 000 ja uudet asunnot nousevat muun muassa nykyisen Malmin lentokentän alueelle, Jätkäsaareen, Östersundomiin ja Pasilaan. Molempien ehdokkaiden mielestä helsinkiläiset liikkuvat tulevaisuudessa yhä enemmän paikasta toiseen kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen.

– Pidän tärkeänä helsinkiläisten hyvinvoinnin kannalta, että saadaan aikaiseksi yleiskaavaa joka mahdollistaa sen, että kaupunki tiivistyy. Se on vastaus ilmastopoliittisiin haasteisiin ja siihen, että pystytään viemään Helsinkiä eteenpäin kaupunkina, jossa eri kaupunginosat on tasa-arvoisia.

– Helsingin pitää olla kiinnostava pohjoismainen kaupunki, jonka pitää olla tiiviissä yhteydessä Tallinnaan, Pietariin, Itämeren altaan kaupunkeihin. Meillä pitää olla oma linja ja viesti, eli kaupunki panostaa designiin, muotoiluun, kiinnostavuuteen, tapahtumiin, kätevään ja toimivaan suurkaupunkiseutuun. Se on myös yritysten kannalta se lähtökohta, miksi tänne sijoitutaan, sanoo puolestaan Penttilä.