Miten Venäjä suhtautuu naapureihinsa? Raportti hahmottelee viisi skenaariota

Tulevaisuusvaliokunnan tuoreessa raportissa arvioidaan Venäjällä käynnissä olevia kehityssuuntia ja Venäjän tulevaisuudenkuvia. Tänään keskiviikkona julkaistun selvityksen on toimittanut tutkija Hanna Smith.

Ulkomaat
Hanna Smith
Hanna Smith Yle

Miten Venäjä suhtautuu lähitulevaisuudessa naapurimaihinsa? Tätä kysymystä pohditaan tänään keskiviikkona julkaistussa tulevaisuusvaliokunnan raportissa.

Venäjä naapurina – Russia as a Neighbour -raportin on toimittanut Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith. Laajassa selvityksessä tekijät hahmottelevat viisi mahdollista skenaariota Venäjälle ja Venäjän ja sen naapureiden välisiin suhteisiin.

Raportissa todetaan, että skenaariot käsittelevät ensi sijassa Venäjän asemaa kansainvälisessä politiikassa. Ne ovat mahdollisia lopputulemia, ja kustakin niistä on ilmennyt enteitä kuluvana vuonna.

Siksi on vaikea arvioida, mikä tulevaisuudenkuvista on muita todennäköisempi, tekijät kirjoittavat. Heidän mielestään mikä tahansa vaihtoehto on varteenotettava.

1. skenaario: Hyvien suhteiden palautus lännen kanssa

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei tämä skenaario ole todennäköinen lähitulevaisuudessa. Venäjän presidentti Vladimir Putin on silloin tällöin antanut ymmärtää, että Venäjän ja lännen välit voitaisiin palauttaa entiselleen.

Pettymys on kuitenkin ollut toistuvaa ja länsi on syyttänyt Venäjää tämän jatkuvasta osallistumisesta Itä-Ukrainan tapahtumiin, raportissa katsotaan.

Tekijöiden mukaan skenaarion toteutuminen on epävarmaa niin kauan kuin Putin on vallassa tai hänen edustamansa politiikka jatkuu Venäjällä.

Toisaalta hyvien suhteiden palauttaminen länteen on tärkeää Venäjän talouden ongelmien korjaamiseksi. Lyhyellä aikavälillä Venäjä voi lähentyä Kiinaa, mutta pidemmällä Eurooppa on Venäjälle mieluisin ja tärkein kumppani.

2. skenaario: Neuvostoliiton kaltainen imperiumi

Tässä vaihtoehdossa Venäjä omaksuu aggressiivisen politiikan naapureitaan kohtaan. Suora yhteenotto lännen kanssa on vältettävissä silti lyhyellä aikavälillä. Samalla lännen vastainen retoriikka ja pienten maiden, kuten Suomen ja Kirgisian, häiriköinti voimistuvat.

Venäjä laajentaa rajojaan ja ottaa haltuunsa Itä-Ukrainan, tekijät esittävät. Putinista tulee entistä ikonisempi hahmo ja putinismi kehittyy huippuunsa ideologiana. Yhä suurempi osa budjetista käytetään armeijan menoihin samaan aikaan kun pakotteet ja laskeva talous sekä energianvientitulot vaikeuttavat taloudellista tilannetta. Elinolojen lasku aiheuttaa jonkin verran mielenosoituksia, mutta ne nujerretaan. Suomen ja Venäjän raja suljetaan enimmältä osalta liikennettä ja Suomen talouden täytyy etsiä korvaavia kauppakumppaneita.

3. skenaario: Venäjä keskittyy lähialueilleen

Venäjä luopuu globaalin suurvallan haaveistaan ja keskittyy naapurustoonsa. Venäjä jättää itäisen Ukrainan heitteille, mutta esittää toistuvia kannanottoja venäläisten asemasta Ukrainassa. Tämä pysyy retoriikan tasolla. Venäjä yrittää palauttaa kauppasuhteensa Ukrainaan.

Poliittinen tilanne Ukrainassa ottaa takapakkia. Venäjä tavoittelee Euraasian talousunionin laajentamista. Vaikka Venäjä keskittyy EU:hun kuulumattomiin naapureihinsa, se yhä tarvitsee läntisiä investointeja ja teknologiaa, mikä on mahdollisuus Norjalle ja Suomelle.

4. skenaario: Sekalainen näkymä

Skenaariossa Venäjä jakaa naapurimaansa ystäviin ja vihollisiin. Venäjä havittelee yhä useampia sopimuksia Kiinan ja Iranin kanssa. Venäjän ulkopolitiikasta puuttuu jatkuvuutta ja satunnaisia kriisejä ilmaantuu, myös lännen kanssa. Yksi skenaarion malli näkee Venäjän panostavan voimakkaasti Siperian kehittämiseen ja Kiinan suhteisiin.

Euroopan unionissa Venäjä tavoittelee hajota ja hallitse -strategiaa. Suhteita luodaan yksittäisiin jäsenmaihin. Suomi ja Norja voivat hyötyä tästä mutta voivat silloin ajautua hankaluuksiin suhteessa EU:n haluun luoda unionin yhteistä Venäjä-politiikkaa. Venäjä pitää venäläisvähemmistöjen kohtelua esillä, muttei puutu naapurien tilanteisiin aktiivisesti.

5. skenaario: Venäjä eristäytyy

Venäjä kääntyy itseensä. Vaihtoehdossa nationalismi muodostuu johtavaksi tai ainoaksi poliittiseksi diskurssiksi Venäjällä.

Venäjä on ideologisessa sodassa lännen, ennen kaikkea Yhdysvaltojen kanssa. Venäläisten kohtelu muissa maissa pysyy tärkeänä teemana ja saattaa johtaa kriiseihin. Norja ja Suomi havaitsevat aiempaa tiukempaa valvontaa rajoillaan.

Tekijöiden mielestä tämä skenaario on todennäköisin, jos Putin pysyy vallassa mutta huomaa, ettei pystykään saavuttamaan kansainvälisiä päämääriään. Venäjä hylkää aiemmat tavoitteensa modernisoinnista ja korruption hillinnästä, raportti visioi. Autoritaarisuus lisääntyy ja oppositiolle ei jää juuri lainkaan toimintatilaa.

Venäjän talous laskee ja kauppa länteen tyrehtyy, mikä vaikuttaa suoraan Suomeen. Investointi armeijaan vähenee, ja sotilaallisen konfliktin riski laskee - mutta pysyy mahdollisena, jos venäläisvähemmistöjen oikeuksia naapurimaissa loukataan.

Kolmas selvitys Venäjästä – uhkat eivät sotilaallisia

Smithin toimittama tutkimusraportti Venäjästä on kolmas laatuaan. Kaksi aiempaa tulevaisuusvaliokunnan selvitystä on julkaistu vuosina 2007 ja 2011.

Raportissa painotetaan, etteivät skenaariot ole tulevaisuuden ennusteita. Mikään skenaario ei ennakoinut täsmällisesti sitä, että Krimin niemimaa liitettäisiin Venäjään.

Smith sanoi raportin julkistustilaisuudessa, että häneltä on jo kysytty, miksei Venäjän Suomeen mahdollisesti kohdistamaa sotiaallista uhkaa käsitellä skenaarioissa. Hänen mukaansa uhkia on monenlaisia, mutta yksikään niistä ei ole sotilaallinen.

– Se olisi voinut olla mukana pahimmassa mahdollisessa skenaariossa, mutta ei ole, koska mikään skenaarioista ei visioi kolmatta maailmansotaa.

"Mitä tapahtuu Venäjällä, vaikuttaa Suomeen"

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen (sd.) arvioi tiedotustilaisuudessa, että nykymaailmassa ei kannata eristäytyä, vaan on oltava mukana yhteistyössä.

– Suomen olisi hyvä vahvistaa ei-poliittista yhteistyötään tieteen, tutkimuksen ja yliopistokoulutuksen saralla, hän sanoi.

– Vain yhdessä voimme Euroopassa ja yhteistyössä Venäjän kanssa löytää ratkaisuja isoihin haasteisiin. Näkisin, että juuri yhteistyö tieteen ja kulttuurin alalla on se, jonka varaan vuoropuhelua voi kaikissa tilanteissa järjestää.

Tulevaisuusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Stefan Wallin (r.) myönsi, ettei Suomi voi vaikuttaa itänaapurinsa kehitykseen.

– Mutta juuri siksi on perusteltua, että Suomen kaltainen hyvä naapuri tekee erilaisia arvioita niistä tekijöistä, joiden ennakoidaan ohjaavan Venäjän kehitystä. Mitä tapahtuu Venäjällä ja mitä jää tapahtumatta, vaikuttaa myös Suomen tilanteeseen ja johtopäätöksiin ulkopoliittisesti, kauppapoliittisesti, sotilaspoliittisesti, Wallin jatkoi.