Poroaidat tappavat tuhansia lintuja joka vuosi – muoviputkesta ratkaisu?

Riistaeläinten alttius vahingoittua poroaitoihin törmätessä on herättänyt keskustelua Lapissa jo pitkään. Aitojen on todettu aiheuttavan vahinkoa riistaeläimille, varsinkin metsäkanalinnuille. Suomessa aitojen kokonaismäärä on noin 10 000 km. Lintuja vahingoittuu vuosittain aitoihin törmäyksissä jopa tuhansittain.

Kotimaa
Suomen ja Norjan välinen raja-aita
Anni-Saara Paltto / Yle
Lapin yliopiston projektikoordinaattori Markku Vierelä
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen "Poroaitojen riistaturvallisuus" -hankkeen projektikoordinaattoria Markku Vierelää haastattelee Jarmo Siivikko. Kuva: Sauli Antikainen / Yle

Poroaitojen riistaturvallisuus -hankkeessa selvitetään keinoja parantaa aitojen riistaturvallisuutta. Erityisesti metsäkanalinnut ovat alttiita vammautumiseen tai kuolemaan johtaviin törmäyksiin.

törmäyksiä sattuu vähiten avoimella jängällä.

Marko Vierelä

Toisaalta hirvieläimet myös vahingoittavat aitoja törmäyksissä ja lisäävät aitojen korjaustarvetta.– Tutkimuksessa vertaillaan erilaisten merkintätapojen tehokkuutta estää törmäykset. Tavoitteena on löytää kestävä, ympäristöystävällinen ja kustannustehokas merkintätapa törmäysten vähentämiseksi, sanoo poroaitojen riistaturvallisuus -hankkeen projektikoordinaattori Markku Vierelä, Lapin yliopiston Arktiselta keskukselta.

Keltainen karkoittaa tehokkaimmin

Tutkimuksessa tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat poroaitojen sijainti maastossa verrettuna ympäröivän alueen riistatiheyteen. Nyt on jo ehditty selvittää muun muassa eri väreistä se, joka parhaiten karkottaa riistaeläimet poroaitojen äärestä. Sekin tiedetään minkälaisilla alueilla tällä hetkellä vähiten tapahtuu törmäyksiä.

– Kun poroaitoja on merkitty neljällä eri värillä on keltainen tällä hetkellä se väri joka näyttää olevan tehokkain. Samalla on huomattu, että törmäyksiä sattuu vähiten avoimella jängällä, toteaa Markku Vierelä.

Muovinauha altis tuulelle

Merkinnöissä ongelmaksi on muodostunut materiaalina käytetty muovinauha. Se ei pysy aidassa, varsintaan tunturiylängöillä. Tuuli vie sen helposti mennessään. Pahimmille paikoille ollaankin kehittelemässä harusvaijerin (siirryt toiseen palveluun) suojaukseen käytetystä muoviputkesta kehiteltyä ratkaisua.

– Varmaankin siitä saadaan hyvä merkintäväline, ainakin valmistaja oli valmis tuotekehittelyyn. Toisaalta tutkimuksessa selvitetään myös ne alueet jotka tulevaisuudessa on järkevintä merkitä, kaikkia kymmentätuhatta kilometriä ei kannata lähteä merkitsemään, kertoo Vierelä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 182 000 euroa. Hanketta vetävän Lapin yliopiston Arktisen keskuksen lisäksi mukana ovat myös muun muassa Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Rahoituksesta 128 000 euroa on peräisin Euroopan aluekehitysrahastosta.