Suomi ylös suosta! Euroopan ykkösnimet A-studio Extrassa lamarohtoja etsimässä

Deutsche Bankin entinen pääjohtaja Josef Ackermann otti pankin harteille miljardien sijoittajavastuun, Jorma Ollila ja Nokia loivat kännykkäteollisuuden. Tukholman kauppakamarin Maria Rankka on Ruotsin ykköslobbari, ja poliitikko Olli Rehn tuntee EU:n kabinetit. Nelikko kohtaa illalla A-studio Extrassa - Pohjolan patruunat pinteessä: TV1 torstaina kello 21.05–22.45.

talous
Patruunat
A-studion erikoislähetys alkaa klo 21.05

Illan ensimmäisen keskustelun vieraat ovat

Josef Ackermann – Pankkien sijoittajavastuun kasvot

Sveitsiläinen pankkiiri Josef Ackermann on yksi tunnetuimpia – ja kovapalkkaisimpia – finanssimaailman nimiä. Ackermann johti Saksan suurinta yksityispankkia Deutsche Bankia vuosina 2002–2012, joihin osui koko Eurooppaa horjuttanut talouskriisi.

Kriisimaille miljardilainoja myöntäneen investointipankin pääjohtajana hänellä on ollut merkittävä rooli Euroopan talous- ja velkakriisin selvittämisessä. Ackermann on puhunut vahvasti euron pelastamisen puolesta. Deutsche Bank kantoi sijoittajavastuuta osallistumalla Saksan Kreikalle myöntämään lainapakettiin.

Ackermann on myös yksityisiä sijoittajia edustavan Kansainvälisen rahoitusinstituutin IIF:n puheenjohtaja sekä Bank of Cypruksen hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut vakuutusyhtiö Zürich Insurance Groupin pääjohtajana sekä Shellin ja Siemensin hallituksissa.

Ackermann kuuluu vaikutusvaltaisen Bilderberg-ryhmän ohjausryhmään, toimii Maailman talousfoorumissa ja on London School of Economicsin ja Frankfurtin Goethe-yliopiston vierailijaprofessori.

Ackermann on syntynyt vuonna 1948 ja on naimisissa suomalaisen Pirkko Mölsän kanssa.

Jorma Ollila – Kännyköiden kuningas Shellissä

Jorma Ollila toimi Nokian toimitus- ja pääjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana vuosina 1992–2012. Tuona aikana Nokia nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi, ja Suomi tuli tunnetuksi maailmalla uuden mobiiliteknologian kärkimaana.

Ollila on öljy-yhtiö Shellin ja teräsyhtiö Outokummun hallitusten puheenjohtaja. Hän on toiminut Fordin hallituksessa ja Bilderberg-ryhmän ohjausryhmässä. Ollila on ilmoittanut jättävänsä vuonna 2006 alkaneen Shellin hallituksen puheenjohtajajuuden ensi vuonna.

Yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun Ollila osallistuu Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n hallituksen sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan valtuuskunnan puheenjohtajana. Hän kuuluu myös Helsingin yliopiston hallitukseen.

1970-luvulla Ollila kuului keskustan nuorisojärjestöön ja oli SYL:n puheenjohtaja. Ollilalle on tarjottu presidentinvaaliehdokkuutta 2000 ja 2012 vaaleissa kokoomuksen ja keskustan riveissä, mutta hän ei tarttunut tarjouksiin. Hän on kieltäytynyt vuorineuvoksen tittelistä. Ollila on syntynyt vuonna 1950.

Maria Rankka – Markkinaliberaali metsästäjä

Tukholman Kauppakamarin toimitusjohtaja Maria Rankka valitaan vuosi toisensa jälkeen Ruotsin vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon. Talouslehti Veckans Affärer sijoitti hänet tänä vuonna 101 vaikuttajanaisen listan seitsemänneksi, ja kansanedustajat valitsivat hänet maan neljänneksi vaikutusvaltaisimmaksi lobbaajaksi vuonna 2012.

Rankka tituleeraa itseään muutosjohtajaksi. Ennen Kauppakamariin siirtymistään vuonna 2010 hän työskenteli oikeistoliberaalissa ajatuspaja Timbrossa, joka perustettiin 90-luvulla muuttamaan ruotsalaista yhteiskuntaa vapaamman markkinatalouden suuntaan.

Hän on toiminut ex-pääministeri Carl Bildtin avustajana ja Ruotsin maltillisen kokoomuksen nuorisojärjestössä, ja kuuluu mm. Tukholman messukeskuksen ja Ruotsin vienti- ja investointineuvoston Business Swedenin hallituksiin.

Rankka on kirjoittanut kahdeksan kirjaa. Hän on isänsä puolelta suomalaista sukua ja harrastaa metsästystä. Rankka on syntynyt vuonna 1975.

Olli Rehn – Eurokriisin karaisema

Olli Rehn on Euroopan parlamentin varapuhemies ja keskustapuolueen europarlamentaarikko, jonka EU-ura on kestänyt pian 20 vuotta: eduskunta valitsi hänet riveistään 1995 Suomen ensimmäisten meppien joukossa EU-parlamenttiin.

EU:n komissiossa Rehn on toiminut yhteensä 10 vuotta, ensin EU:n laajentumis- ja talousasioista vastaavana komissaarina 2004–2009 ja talouskomissaarina 2010–2014, kun Euroopassa velkakriisi rysähti niskaan.

Rehn on euron vakaa puolustaja, jonka mukaan yhteinen raha on EU:n tärkeimpiä saavutuksia. Hänen mukaansa lainsäädäntöä on parannettu kriisin jälkeen sellaiseksi, ettei yhtä paha romahdus olisi enää mahdollinen.

Rehn oli Suomen Keskustan kansanedustaja 1991–1995. Hän on työskennellyt professorina Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella 2002–2003 ja Eurooppa-tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkönä. Rehn on syntynyt vuonna 1962.

Toisen osan vieraat paneutuvat Suomen kohtalonkysymyksiin: Mistä Suomeen saadaan lisää työtä?

Enkelisijoittaja Mero

Inka Mero on teknologia-alan sarjayrittäjä, enkelisijoittaja ja startup-sijoitusyhtiö KoppiCatchin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Hän on tehnyt töitä sekä pienissä peliyhtiöissä että Soneran ja Nokian kansainvälisissä kehitystehtävissä.

Mero istuu Nokian Renkaiden ja henkilöstöpalveluyhtiö Staffpointin hallituksissa samoin kuin Slushin taustalla toimivan voittoa tavoittelemattoman Startup-säätiön hallituksessa.

Suomen kohtalonkysymys on Meron mukaan robotiikan ja automatisaation tuoma työn muutos: "Miten Suomen tulisi muuttua, jotta kolmas teollinen aalto olisi meille mahdollisuus?"

Vuorineuvos Kokkila

Ilpo Kokkila on rakennusyhtiö SRV:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja, mutta jättää tehtävän vuodenvaihteessa.

Kokkilalla on vuorineuvoksen titteli, hän omistaa myös sijoitusyhtiö Pontoksen, ja on päässyt omistuksillaan Arvopaperi-lehden 100 miljoonan euron pörssisalkkulaisten listalle.

Kokkilan kohtalonkysymys Suomelle liittyy työmotivaatioon sekä yrittäjien riskinottokykyyn: "Työ on karkeasti ottaen ainut mahdollisuus menestyä. Miten ne, jotka ovat vähemmän innostuneita työstään, saadaan motivoitua tekemään enemmän työtä?"

Pääluottamusmies Valtanen

Pirkko Valtanen on raahelaisen PKC Electronicsin pääluottamusmies. PKC valmistaa testauslaitteita muun muassa telekommunikaatioyrityksille.

Suomen tulevaisuus perustuu Valtasen mukaan vientiyritysten menestymiseen, mutta vain jos yritykset myös työllistävät. Valtasen kohtalonkysymys liittyy yritysten voitonjakoon: ”käytetäänkö ne johdon ylisuuriin palkkioihin tai osinkoihin vai investointeihin”?

Valtanen aloitti pääluottamusmiehenä 2001: sen jälkeen PKC:ssä. Yhtiössä on nähty sekä hyviä aikoja että annettu potkujakin. Työtä tehostavat robotit ovat työntekijiän näkökulmasta vaikea kysymys.

Valtanen kuuluu SAK:n hallitukseen ja Metalliliiton liittohallitukseen. Hän on ehdolla SDP:n listoilla eduskuntavaaleissa 2015.

Ministeri Vapaavuori

Jan Vapaavuori on elinkeinoministeri ja kokoomuksen kansanedustaja. Vapaavuori siirtyi elinkeinoministeriksi 2012, kun Jyri Häkämiehestä tuli Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja. Vapaavuori on toiminut myös asuntoministerinä. Kesällä 2014 hän tavoitteli puolueen puheenjohtajuutta, mutta hävisi kisan Alexander Stubbille.

Elinkeinoministerinä Vapaavuori on muun muassa puolustanut yritystukia. Ministerin kiteytys Suomen kohtalonkysymyksestä on ytimekäs: "Tärkeintä on teollisuuden uudistumiskyky".

Ay-johtaja Malinen

Jorma Malisesta tuli Ammattilitto Pron puheenjohtaja kesällä, kun edeltäjä Antti Rinne valittiin SDP:n puheenjohtajaksi. Vuoden vaihteessa Malista odottaa uusi tehtävä puheenjohtajana yli 750 000 jäsenen Teollisuuden palkansaajissa. Kattojärjestö edustaa muun muassa paperi- ja metalliteollisuuden, kuljetusalan ja tekniikan työntekijöitä.

Malinen istuu telakkayhtiö Meyer Turun ja Elon hallituksissa ja on STTK:n edustajiston ja Levin Matkailukeskuksen hallitusten puheenjohtaja.

Suomen teollisuuden kohtalonkysymys piilee Malisen mukaan pitkäjänteisyydessä. Alat, joiden kasvuun satsataan, pitää määritellä yli vaalikausien ulottuvassa strategiassa, ei vaihtuvien hallitusten muuttuvan mielen mukaan.

Ekonomisti Vartiainen

Juhana Vartiainen on johtanut Valtion taloudellista tutkimuskeskusta VATT:ia vuodesta 2012. Sitä ennen hän toimi Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen Konjunkturinstitutenin tutkimusjohtajana, ja toi Suomeen palattuaan talouskeskusteluun ruotsalaisia työllisyysreseptejä: Vartiainen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa ja työllistäisi kotiäidit.

Vartiainen on ollut Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ja SDP:n talouspoliittisen työryhmän jäsen. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden tohtori.

Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymys liittyy huoltosuhteen heikkenemiseen. Tärkeintä on huolehtia riittävän suuresta työvoimasta ja työllisyysasteesta: ”muuten emme kykene rahoittamaan hyvinvointipalveluja ja tulonsiirtoja."