Kaatopaikkakuormakin keveni kun Suomi oppi kierrättämään sähköhammasharjat

Kauppoihin tuodaan tänä vuonna noin miljoona kiloa vanhoja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Vanhoja kännyköitä, partakoneita ja sähköhammasharjoja tuodaan keräyskauppoihin päivittäin. Suomalaiset ovat hyvin perillä isonkin elektroniikkaromun keräyksestä. Tilastokeskuksen mukaan sähkö- ja elektroniikkaromua ei päädy kaatopaikalle enää lainkaan.

Kotimaa
Pois heitettyjä kodin sähkölaitteita jätekeskuksessa.
Keijo Salokangas / Yle

Pienelektoriniikkaromua viedään hyvin kierrätettäväksi kauppoihin, selviää soittokierroksella hämäläisiin liikkeisiin.

Esimerkiksi Prismoista Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä kerrotaan, että asiakkaat tuovat vanhoja, pieniä kodinkoneita päivittäin kauppaan kierrätettäväksi.

Joonas Linna Riihimäen Prismasta sanoo, että paljon tulee esimerkiksi vanhoja puhelimia ja sähköhammasharjoja.

Romua kerätään kauppojen kautta vajaat puolitoista miljoonaa kiloa

Tuomas Räsänen

– Tätä pientä tavaraa tuodaan esimerkiksi pussillinen ruokakauppareissun yhteydessä. Mutta sitten jos on isompaa niin ne yleensä vaihdetaan sitten uuteen.

Tavaraa tulee joitain satoja kiloja viikottain, arvellaan puolestaan Hämeenlinnan Prismasta.

Sähkö- ja elektroniikkaromua ei päädy enää kaatopaikalle?

Sähköromun keräyksestä ja kierrätyksen organisoinnista vastaavasta Elker Oy:stä arvellaan, että tänä vuonna kauppoihin tuodaan noin miljoona kiloa vanhoja sähkölaitteita. Tilastokeskuksen uunituoreen tilaston mukaan sähkö- ja elektroniikkaromua ei päädy kaatopaikalle enää lainkaan. Viime vuonna SE-jätettä syntyi reilut 40 000 tonnia, josta lähes kaikki kierrätettiin materiaaleina.

– Viime vuoden toukokuun alusta tämän vuoden loppuun on laskettu, että romua kerätään kauppojen kautta vajaat puolitoista miljoonaa kiloa, sanoo Elker Oy:n operatiivinen päällikkö Tuomas Räsänen.

Räsäsen mukaan kiloissa määrä ei välttämättä ole paljon, mutta kappalemäärissä määrä voi jo olla iso.

– Partakoneet ja muut eivät paljon paina eli siinä mielessä tulos on varmaan hyvä. Uskon, että ihmiset ovat jo tottumassa tähän systeemiin. Aikaisemmin se yksittäinen kiharrin varmaan meni helpommin sekajätteeseen kuin kierrätykseen.

Tuomas Räsänen kuitenkin huomauttaa, että kaupoilla olisi petrattavaa siinä, miten hyvin keräyksestä informoidaan ihmisiä.

– Täytyy sanoa, että kun itse liikun kaupoissa niin ei tule kyllä työasiat mieleen. Petrattavaa on siinä, miten hyvin kaupat pitävät asiaa esillä. Toisaalta esimerkiksi pattereiden kierrätys on kasvanut vuosi vuodelta eli kun ihmiset ja kaupat tottuvat tähän SE-romuun, niin kyllä se määrätkin alkavat kasvaa, uskoo Räsänen.

Tuottajayhteisöt perustivat Elker Oy:n vuonna 2004 huolehtimaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyksen ja kierrätyksen organisoinnista.

Kaupat eivät ole turhan tarkkoja mitoista

Elektroniikkaa myyviin kauppoihin on saanut palauttaa noin puolitoista vuotta ilman ostovelvoitetta mitoiltaan alle 25 senttimetristä pienelektroniikkaa.

Soittokierroksen perusteella kaupat eivät kuitenkaan tunnu olevan turhan tarkkoja mitoista.

Meillä on ollut sellainen periaate, että kaikki mikroa pienemmät otetaan vastaan

Joonas Linna

– Meillä on ollut sellainen periaate, että kaikki mikroa pienemmät otetaan vastaan, sanoo Joonas Linna Riihimäen Prismasta.

Samaa viestiä kerrotaan myös muista liikkeistä.

Hämeenlinnalaisen Tekniset TV-sävelen toimitusjohtaja Tapio Tyrylä kiittelee, että ihmiset ovat hyvin perillä sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksestä ja tavara kiertää hyvin.

– Meillä tuodaan vanha useimmiten, kun ollaan ostamassa uutta tilalle. Sitten asiakas saattaa kysyä, että saako tuoda myöhemmin toisekin laitteen. Ja tottakai saa, sehän on hyvä, sanoo Tapio Tyrylä.