Smith: Venäjän naapurimailla yllättävän samanlaisia näkemyksiä Venäjästä

Tuoreessa tulevaisuusvaliokunnan Venäjä-raportissa linjataan viisi ennustetta Venäjän kehityksestä. Raportin toimittanut Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith pitää todennäköisimpänä näkymien yhdistelmää. Naapurimailla on Smithin mukaan yllättävänkin samanlaisia näkemyksiä Venäjän politiikasta.

Ulkomaat
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith.
Jarno Mela / Lehtikuva

Venäjä naapurina -raporttia varten pyydettiin seitsemän Venäjän lähinaapurimaan tutkijoiden näkökulmia Venäjän kehityksestä. Raportissa on lukunsa Azerbaidžanista, Valko-Venäjältä, Virosta, Georgiasta, Japanista, Kazakstanista ja Norjasta.

Maiden suhde Venäjään vaihtelee suuresti. Osa on EU:n, osa Euraasian talousunionin jäseniä, osa ei minkään liiton. Georgia on ollut sodassa Venäjän kanssa vuonna 2008. Silti maiden näkökulmissa oli paljon samoja aineksia.

– Eroja on yllättävän vähän, kertoo raportin toimittanut tutkija Hanna Smith. Tässä on sentään maita, kuten Valko-Venäjä, Azerbaidžan ja Kazakstan, jotka suomalaisten mielestä ovat lähes Venäjän taskussa, liittolaisia. Silti näistäkin maista löytyy kriittisyyttä.

Kaikki naapurimaat ovat kiinnostuneita Venäjän taloudellisesta potentiaalista.

– Mailla on määrätynlaista realismia, että "tässä vieressä ollaan, mutta yhteistyötä täytyy joka tapauksessa tehdä".

Maat eivät näe Venäjän yrittävän luoda uudelleen Neuvostoliittoa, vaan pikemminkin etsivän itselleen roolia maailmanpolitiikassa, ja varsinkin suhteessa naapureihinsa.

Kriittisin suhtautuminen ja pessimistisimmät odotukset ovat Georgiassa ja Virossa.

– Ukrainaa ei voitu ottaa tutkimukseen mukaan lainkaan, kertoo Smith. Sotatilan aikana Ukrainassa ei ole haluja analysoida, mihin Venäjä kehittyy tulevaisuudessa.

Venäjän pääongelmiksi nähtiin itsekäs eliitti sekä korruptio. Osa mainitsee ongelmaksi myös syntyperäisen venäläisen väestön vähenemisen suhteessa erilaisiin vähemmistöihin. Yhteistä on myös, että maat katsoivat Venäjän odottavan niitä valitsemaan liittolaisensa: joko länsi tai Venäjä.

Viidestä skenaariosta sekamalli todennäköisin

Venäjän poliittisesta ja ulkosuhteiden kehityksestä esitetään raportissa viisi erilaista ennustetta, skenaariota. Myönteisimmässä mallissa Venäjä palauttaa hyvät suhteet länteen, kielteisimmässä Venäjä kääntyy itseensä ja eristäytyy nationalistiseksi ja autoritaariseksi valtioksi.

Kahdessa muussa mallissa Venäjä pyrkii rakentamaan neuvostomallista imperiumia tai keskittyy kasvattamaan vaikutusvaltaa lähialueillaan.

Viides malli on tavallaan sekoitus kaikista muista. Siinä Venäjä jakaa naapurinsa ystäviin ja vihollisiin ja pyrkii käyttämään hajoita ja hallitse -strategiaa suhteessaan Euroopan unioniin.

– Tällä hetkellä näyttää todennäköisimmältä tuo sekamalli, sanoo Hanna Smith. Siinä näyttää myös aika vaikealta varmuudella sanoa, mihin suuntaan Venäjä on menossa.

Ukrainan kriisi on keskeinen Venäjän suunnan valinnalle.

– Lähdetäänkö huomattavasti negatiivisempaan suuntaan - neuvostomalliseen imperiumiin tai eristäytymiseen - tai kohti yhteistyötä lännen kanssa? Se riippuu hyvin paljon Ukrainan kriisin lopputuloksesta.

Liikaa sopuilua ei silti lännen kannata harrastaa:

– Totta kai lännen pitää osoittaa, missä raja menee. Mitä voidaan hyväksyä. Olennaista on se, miten se selitetään Venäjälle, osataanko tehdä selväksi sanavalintoja myöden lännen rajanveto ja periaatteet. Omista periaatteista ei tietenkään pidä joustaa, sanoo Smith.