Donetskin ja Suomen kansantasavallat – onko yhtymäkohtia?

Neuvostoliitto ampui 75 vuotta sitten Mainilan laukaukset. Talvisodan aloittaneen provokaation kylkiäinen oli rajanaapurin väittäminen fasistivaltioksi. Suomeen perustettiin myös kansantasavalta. Venäjän nykyisessä suhtautumisessa Ukrainaan voi nähdä samoja piirteitä.

Kotimaa
Mainilan laukaukset, muistomerkki, Mainila
Mainilan laukaukset ammuttiin tälle pellolle Karjalan kannaksella Mainilan kylässäKari Kosonen /Yle

75 vuotta sitten Suomen ja Neuvostoliiton neuvottelut Neuvostoliiton vaatimista alueluovutuksista ja sotilastukikohdasta olivat ajautuneet umpikujaan. Neuvostoliitto päätti aloittaa sodan järjestämällä provokaation rajan pinnassa. Se ampui nähtävästi kranaatinheittimillä omaa aluettaan Mainilan kylässä Karjalan kannaksella ja syytti tapahtumasta Suomen tykistöä.

Historiantutkijat Venäjälläkin tunnustavat nykyään jo laajalti laukaukset Neuvostoliiton ampumiksi.

– Asiasta on erilaisia näkemyksiä. Hallitsevana käsityksenä nykyään on kuitenkin, että Suomen puolelta ei ammuttu vaan kysymys oli provokaatiosta, jota käytettiin tekosyynä sodan aloittamiseksi, pietarilainen Venäjän tiedeakatemian historiantutkija Vadim Musajev sanoo.

Nähtävästi laukauksissa ei edes tullut uhreja.

– Tappioita ei ollut vaan ne keksittiin ja nähtävästi kirjattiin vasta jälkikäteen, Musajev sanoo.

Yhtymäkohtia Ukrainaan

Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen säesti itänaapurissa ankara tiedotuskampanja, jossa Suomen väitettiin olevan fasistienhallinnassa.

Venäläistiedotusvälineet pursuavat jälleen kerran väitteitä naapurimaan fasistihallinnosta ja Itä-Ukrainaan on jo perustettu parikin kansantasavaltaa.

Neuvostoliitto myös perusti heti talvisodan alussa valloittamilleen alueille Suomen kansantasavallan, jonka johtoon nostettiin Moskovassa lymyillyt suomalainen kommunisti Otto Wille Kuusinen.

Ainakin ulkoiset yhtymäkohdat Ukrainan nykyisiin tapahtumiin suorastaan huutavat olemassaoloaan.

Venäläistiedotusvälineet pursuavat jälleen kerran väitteitä naapurimaan fasistihallinnosta. Itä-Ukrainaan on jo perustettu parikin kansantasavaltaa ja jälleen kerran Venäjä kiistää täysin osallisuutensa sotatoimiin samoin kuin Neuvostoliitto aikoinaan Mainilan laukaukset.

Samoin kuin Neuvostoliitto aikoinaan myös nykyään Venäjä perustelee politiikkaansa naapurimaassa läntisellä hyökkäysuhalla.

Historioitsija eri mieltä

Venäläinen historiantutkija ei näe yhtymäkohtia.

– Historialliset olosuhteet ovat toiset. Propagandakampanjaa käydään molemmilta puolilla ja Venäjä ei ole Neuvostoliitto. En myöskään usko, että Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan on odotettavissa, Venäjän tiedeakatemian historiantutkija Vadim Musajev sanoo.

Musajevin mukaan Venäjä ei myöskään ole ollut aloitteentekijänä Ukrainassa.

– Venäjä ei aloittanut tätä eikä järjestänyt vallankumousta Ukrainassa. Suomessa tilanne oli paljon yksinkertaisempi. Neuvostoliitto oli yksiselitteisesti hyökkääjä, Musajev sanoo.