Suositun makeisen tarina alkoi erehdyksestä: "Eihän tämä ole mikään pantteri, tämä on leopardi!"

Aimo Vuorisella riittää loputon määrä tarinoita Chymoksen juoma- ja makeistehtaasta, jossa syntyivät monet tutut makeiset, kuten Marianne, Pantteri ja Omar.

Chymos
vanha chymoksen pantteriaski
Chymos-arkisto

Aimo Vuorinen oli Chymoksen tehtaan pakkaussuunnittelija 42 vuotta. Hänen käsialaansa on muun muassa Pantterin pakkaus. Eläimet olivat 1960-luvulla suosittu teema makeispakkauksissa, mutta Vuorisella menivät puurot ja täplät sekaisin pakkausta suunnitellessaan.

Tuote voisi olla maskuliininen, tumma ja dramaattinen.

– Se oli voimakas hahmo ja muistan, kun piirtelin sitä pantteria siihen. Kun olin saanut sen valmiiksi, niin huomattiin, että eihän tämä ole mikään pantteri vaan leopardi! Onneksi on kuitenkin olemassa myös täplikäs pantteri, Vuorinen kertoo.

Salaisessa kellarihuoneessa numero kahdeksan syntyi uusi suomalainen kuohuviini saksalaisen viinimestari Franz Hundeggerin käsissä. Kuohuviinin poksautteluun ihastuneet suomalaiset pääsivät maistamaan Kavaljeeri-kuohuviiniä 1980-luvun alkupuolella. Rakuunoiden komendantin luvalla Vuorinen pääsi tonkimaan rakuunoiden aarteita ja lopulta löytyi vanha kaiverrus, josta idea lähti.

– Pohdin, että millä lailla erotetaan tämä tuote Elyséestä. Tuli mieleen ajatus, että nimi tarkoittaa herrasmiestä sekä ratsumiestä ja ratsuväkivaruskuntakin oli tässä vieressä. Tuote voisi olla maskuliininen, tumma ja dramaattinen. Löysin 30-vuotisen sodan ajalta kuvan, jossa oli kenraali Juhana Baner. Kuva otettiin etikettiin aiheeksi ja folio sekä korkin alue olivat mustat. Kaikki oli mustalla pohjalla, se oli juhlallisen ja miehekkään näköinen, Vuorinen muistelee.

Tammenoksan dynastia

Chymoksen tehtaan perusti kemian insinööri Wäinö Tammenoksa. Wäinön ja kouluttamattoman Hilda Lintusen suhde aiheutti aikanaan paheksuntaa. Ennen Chymosta Wäinö oli Tainiokosken kloraattitehtaan johtaja jo 27-vuotiaana.

Häntä sanottiin leikillä tehtaan "teknilliseksi johtajaksi"

– Hilda Lintunen, joka oli viehättävä ja mukava tyttö, tuli kloraattitehtaalle töihin. Wäinö ja Hilda tapasivat, rakastuivat ja menivät naimisiin. Aikanaan sitä pidettiin hyvin epäsäädyllisenä. Tehtaan johtaja tehtaan tytön kanssa naimisiin! Epäiltiin, että Tammenoksa tuhoaa avioliitolla lupaavan uransa. Wäinön siviilirohkeudesta kertoo se, että hän meni naimisiin puheista huolimatta, Vuorinen kuvailee.

Wäinö Tammenoksa perusti Alkoholittomien juomien tehdas Chymoksen vuonna 1906 yhdessä Gustaf Kompan kanssa. Hilda oli mukana Chymoksen synnyssä alusta alkaen. Rouva Tammenoksa teki kaikkea mahdollista: oli konttoristi ja auttoi miestään.

– Häntä sanottiin leikillä tehtaan "teknilliseksi johtajaksi". Hilda oli todella innostunut ja teki kaikkensa auttaakseen, Vuorinen kertoo.

Pariskunta sai kolme poikaa ja yhden tyttären. Nuorin poika, Jukka Tammenoksa, siirtyi perheyrityksen johtoon 23-vuotiaana.

Perheyrityksen loppu

– Jukan johtajuuden aikana normaalia aikaa oli hyvin vähän. Siihen sattui kieltolaki, talvisota, jatkosota ja kaksi pula-aikaa. Jukka toimi hyvin vaikeassa ilmapiirissä, Vuorinen kertoo.

Jukan veli Olavi astui yrityksen johtoon juuri ennen perheyrityksen loppua vuonna 1952. Tämä oli yksi viimeisistä yrityksistä pitää Chymos Tammenoksien käsissä. Lopulta taloudelliset vaikeudet johtivat siihen, että pankki siirsi Tammenoksat sivuun yhtiön johdosta vuonna 1953.

– Tammenoksille ilmoitettiin, että heillä ei ole enää mitään asiaa porttien sisäpuolelle ja Jukka joutui tyhjän päälle. Hän rupesi pitämään linnoituksessa pesulaa nykyisen taidekoulun tiloissa, Vuorinen jatkaa.