Häpeätkö laulamista? Et ole ainoa – taustalla painaa kokonainen kulttuuri

Häpeä saattaa kuristaa jopa ammattilaulajaksi matkalla olevan kurkkua ja estää vapaan ilmaisun. Laulupedagogi löysi laulun häpeän taustalta jopa koko kulttuurin kokoisen taakan.

Kotimaa
Kuvassa mieslaulaja ja mikrofoni heijastuu tummana varjona kirkasta valoa vasten.
YLE / Anssi Leppänen

Laulupedagogi Iris Seesjärven kiinnostus laulun häpeään lähti omakohtaisista kokemuksista. Hän huomasi, että häpeällä oli suuri, joskus jopa ratkaiseva merkitys laululliselle kehitykselle.

Seesjärvi teki aiheestaopinnäytetyön (siirryt toiseen palveluun)ja innostui aiheesta niin, että kirjoittaa siitä parhaillaan kirjaa. Teokseen hän haastattelee ammattiin opiskelevien lisäksi myös tavallisia ihmisiä.

Seesjärven tekemät haastattelut osoittavat, että laulamisen häpeä sekä näkyy että tuntuu. Ihminen punastuu, kurkkua kuristaa, ylle hiipii lamaantumisen tunne ja yhteys kuulijoihin katkeaa.

– Voi vitsi, tämä kuulostaa kamalalta – haluaisin vajota maan alle, kuvaa laulupedagogi Iris Seesjärvi häpeävän tunnetta.

Häpeää historiasta omaan ulkonäköön

Seesjärven mukaan tunteen takana voi olla häpeää laajemminkin kuin lauluun liittyvänä.

– Suomi on häpeä-kulttuuri. Sukupolvelta toiselle siirtynyt häpeäkin voi vaikuttaa. Se voi olla taidoissa, taustassa tai vaikka vähävaraisuudessa.

Sukupolvelta toiselle siirtynyt häpeäkin voi vaikuttaa.

Laulupedagogi Iiris Seesjärvi

Monella laulajalla häpeää voi aiheuttaa myös oma ulkomuoto. Osa kertoo miettivänsä laulaessaan myös ulkonäköään eikä vain ääntään. Esiintyjään kohdistuvat vaatimukset ovat valtavat.

Hyvä puoli on Seesjärven mielestä se, että häpeän avulla ihminen tunnistaa yhteiskunnan normit. Kahlitsevimmillaan se kuitenkin estää vapaata ilmaisua:

– Ei uskalleta kokeilla tai ottaa riskiä, sillä epäonnistumista seuraisi häpeä.

Seesjärven kyselyssä moni tunnusti, että hänen laulullinen itsetuntonsa on huono. Tutkimusten mukaan muusikoissa ja urheilijoissa on keskimääräistä enemmän perfektionisteja. Myös Seesjärven aineistossa 80 prosenttia koki olevansa perfektionisteja.

– Parhaimmillaan se tietysti kannustaa hakemaan yhä parempaa suoritusta, mutta pahimmillaan se voi ajaa lukkoon.

Irti häpeästä luottamuksen ilmapiirissä

Häpeästä voi myös päästä irti. Tärkeimmäksi keinoksi laulun opiskelijoille Seesjärvi nostaa opettaja–oppilas-suhteen. Sen pitäisi olla positiivinen, kannustava ja luottamuksellinen.

Myös porukassa hyvä henki on tärkeä tuki.

Hyvässä ryhmässä uskaltaa ottaa riskejä.

Laulupedagogi Iiris Seesjärvi

– Hyvässä ryhmässä uskaltaa ottaa riskejä. Ei pelkää epäonnistumista, kun tietää, että toiset eivät lyttää.

Joskus häpeän syitä kannattaa etsiä ammattiauttajan kanssa. Myös joogasta ja itsetuntemusta lisäävistä kirjoista on Seesjärven mukaan apua.