1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ulkomaalaiset paikkaavat lääkäripulaa – täsmärekrytoinnit kuitenkin vielä arveluttavat

Ulkomaalaiset työntekijät eivät ole uusi tuttavuus suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi Kainuun perusterveydenhoidossa heitä arvioidaan olevan nyt kuitenkin enemmän kuin aiemmin. Ulkomaalaisia houkuttelee Suomeen muun muassa parempi palkkataso ja vakaampi työtilanne.

Kotimaan uutiset
Lääkäri mittaamassa potilaan verenpainetta.
Yle

Kainuun lääkäripulaa on pyritty paikkaamaan tänä vuonna täsmärekrytoinnilla Espanjasta. Maakuntaan saatiin kansainvälisen työnvälityksen kautta seitsemän lääkäriä ja kaksi hammaslääkäriä, jotka ovat sijoittuneet Kajaaniin, Kuhmoon, Sotkamoon ja Suomussalmelle.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminnan ylilääkäri Paula Reponen kertoo, että Espanjasta saapuneilla henkilöillä on parhaillaan menossa perehtymisjakso.

– Heidän Espanjassa käymänsä kielikurssi oli intensiivinen, mutta lyhyt. Kielitaito ei vielä ole niin hyvä, että he pystyisivät tekemään töitä täysipainoisesti. Kieltä pitää vielä harjoitella sekä tutustua meidän hoitokäytäntöihin.

Suomen kieli ei ole ulkomaalaiselle helpoin mahdollinen opetella, mutta hyvällä motivaatiolla pääsee pitkälle.

– Työtähän se vaatii, niin kuin minkä tahansa muun kielen opetteleminen. Espanjasta nyt tulleet ovat osoittautuneet erittäin motivoituneiksi, mikä on tärkeintä. Toki sekin jo osoittaa motivaatiota, että lähtee koulutukseen ja lopulta muuttaa tänne.

Ulkomaalaiset työntekijät tarvitsevat Valviran laillistuksen ennen kuin he pääsevät kiinni työnsarkaan.

– EU-maasta toiseen tulevalle se on kohtuullisen helppoa. Pitää vain osoittaa dokumentaatio, että on suorittanut koulutuksen. Valvira katsoo sitten, hyväksyykö se dokumentaation. Työnantajan vastuulla on kielitaidon varmistaminen, Paula Reponen kertoo.

Ulkomaalaiset lääkärit eivät ole uusi asia Kainuussa

Nyt maakuntaan saapuneet espanjalaiset eivät ole ensimmäisiä ulkomaalaisia sosiaali- ja terveydenhoitoalalla Kainuussa. Esimerkiksi Ristijärvellä aloitti työsuhteessa reilu viikko sitten virolainen hammaslääkäri, joka on ollut muualla Suomessa töissä jo muutaman vuoden. Ulkomaisia sairaanhoitajia ja lähihoitajia työskentelee Kainuussa arviolta toistakymmentä.

Tarkkaa tietoa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrästä ei ole, koska sitä ei voida listata erikseen.

Ylilääkäri Paula Reponen arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ulkomaalaisia työntekijöitä on ollut Kainuussa 1990-luvulta lähtien. Aktiivista rekrytointia Kainuussa ei kuitenkaan ole tehty, vaan ulkomaalaistaustaiset ovat päätyneet palkkalistoille normaalin työnhakuprosessin kautta.

Venäjältä tuntuu olevan erityisesti avioliiton kautta tulleita. Virosta on EU-jäsenyyden myötä ollut aika helppo tulla ja kynnys on matala.

Paula Reponen

– Nyt kun espanjalaisia tuli näin kerralla enemmän, niin perusterveydenhuollossa Kainuussa on nyt varmaan enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä kuin aiemmin. Suurin osa ulkomaalaisista lääkäreistä tulee nimenomaan perusterveydenhoitoon töihin, eikä niinkään erikoissairaanhoitoon. Toki Kainuun keskussairaalassakin on ulkomailta tulleita lääkäreitä.

Reposen mukaan pääosa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä tulee lähialueilta Venäjältä ja Virosta muuallekin Suomeen. Esimerkiksi Venäjältä on Reposen mukaan moni päätynyt Suomeen avioliiton kautta.

– Virosta on EU-jäsenyyden myötä ollut aika helppo tulla ja kynnys on matala. Sieltä on tullut paljonkin työntekijöitä, tosin ei meidän korkeuksille asti ehkä niin runsaasti. Mutta kyllä meilläkin on useita virolaistaustaisia, jotka ovat olleet meillä töissä jo pidemmän aikaa.

Kainuussa on myös yksittäisiä muualta tulleita työntekijöitä. Reponen arvelee, että ulkomaisia ihmisiä houkuttelee Suomen parempi palkkataso sekä vakaampi työtilanne.

Uuteen täsmärekrytointiin ei heti kannata lähteä

Työvoimapula on Kainuussa laajentunut myös sairaanhoitajapuolelle. Ylilääkäri Paula Reposen mukaan vakituisiin virkoihin on hakijoita, mutta sijaisuuksiin on paikoin vaikea saada tekijöitä. Hän ei kuitenkaan näe, että sijaisuuksiin olisi missään tapauksessa järkeä lähteä rekrytoimaan ulkomailta.

Myös tämän vuoden kaltaisesta täsmärekrytoinnista halutaan odottaa vielä pidemmän tähtäimen kokemuksia, ennen kuin vastaavaa lähdetään toteuttamaan uudestaan.

– Jos tulos on pahimmassa tapauksessa se, että meille ei jää moni töihin, niin sellainen ei ole kauhean kannattavaa. Näkisin, että nyt kannattaa katsoa tämä prosessi rauhassa, miten lääkärit kotoutuvat ja pääsevät työelämään mukaan, ja miten hyvin he viihtyvät ja pysyvät täällä, Reponen ynnää.

Lue seuraavaksi