Hiipuva tanssikulttuuri lyö yhteen kaksi kieliryhmää – mollivoittoinen valssi kohtaa hilpeän foksin

Kokkolassa suomen- ja ruotsinkielisiä houkutellaan samalle tanssilattialle hiipuvan perinteen pelastamiseksi. Paikallinen nuoriseurajärjestö polkaisee pystyyn suuret pikkujoulutanssit ja odottaa yhteistapahtumaan jopa 700 tanssin ystävää. Vipatusjalkainen voi valita mieleisensä valssista, tangosta, humpasta, foksista tai buggista.

kulttuuri
Tanssit Kuikan lavalla
Elina Kinos / Yle

Lavatanssikulttuuri nousuun kieliryhmien yhteisillä tansseilla. Tähän tähtää Kokkolassa paikallinen, ruotsinkielinen nuorisoseurajärjestö. Apua toivotaan nyt kummastakin kieliryhmästä.

Yhteistunnelmaa kohottamaan onkin tuotu kaksi tanssiorkesteria lauantaille: Anne Mattilan orkesteri sekä vaasalainen Nilzons. Näin kumpikaan osapuoli ei pääse kinaamaan, että heidän musiikkinsa olisi unohdettu.

Tanssiperinteet eroavat ainakin rytmiltään ja tunnelmaltaan, tietää järjestön puheenjohtaja ja tanssien puuhamies Sixten Dalvik.

– Perinteisesti suomenkielinen musiikki suosii mollivoittoista tangoa tai valssia, kun ruotsinkielinen pursuaa kepeämpää foksia. Näitä aineksia vuorotellen soittoon, ja miksaus miellyttänee kaikkia.

Maaseudulla tanssijalka vielä vie

Puuhamies Dalvik on elänyt alueen tanssilavakulttuurin keskellä jo 20 vuotta.

Yhteistanssit ovat ottaneet tulta ainakin Kruunupyyn Ementinjärven kupeessa sijaitsevassa tanssipaikassa, Emet Folkparkissa. Mutta Kokkolassa vastaanotto on ollut nihkeämpää, eikä suuren mittakaavan yhteistansseja ole edes kokeiltu.

Perinteisesti suomenkielinen musiikki suosii mollivoittoista tangoa tai valssia, kun ruotsinkielinen pursuaa kepeämpää foksia.

Sixten Dalvik

1967 perustettu maaseudun tanssipaikka Kruunupyyssä on sinnitellyt pystyssä. Rock-aalto vei 1970-luvulla paritanssin hetkeksi pois muodista. Viime vuosikymmeninä tanssiväki on melko hyvin löytänyt jälleen lavakulttuurin. Useimmiten kokkolalaistanssijat suuntaavat kuitenkin Kalajoella tai Sieviin.

Tanssimusiikkien sekoittumista Dalvik pitää hyvänä asiana – siinä voittavat molemmat.

– Suomenkielinen purnaa välillä ruotsinkielisten taipuvan lavoilla vain foksiin ja buggiin: Kuivaa menoa ja samaa tahtia koko ajan! Suomenkielisten varioaatio onkin laajempi. On valssia, tangoa, jiveä ja humppaa, kertoo Dalvik.