Tutkija varoittelee sinkkuja "nolla-ajasta" vanhempien luona – "Kuulen sitä tosi paljon"

Ilman puolisoa eläminen yleistyy länsimaissa. Sinkkuna eläminen voi olla tietoinen valinta, mutta usein parisuhteen löytämistä jarruttavat kipeät kokemukset aiemmista suhteista tai elämän keskittyminen liian pieniin kuvioihin.

Kotimaa
Sydän
YLE

Sinkkuaika saattaa venyä, jos elämänpiiri on suppea. Moni sinkku keskittyy elämässään niin paljon esimerkiksi työhönsä, ettei kumppanin kohtaamiselle jää tilaa.

Väestöliiton tutkijan mukaan ilman parisuhdetta eläminen on länsimaissa yleistyvä ilmiö.

– Ihmiset viettävät yhä pidempiä aikoja sinkkuna ja heitä on enemmän, tutkija Heli Vaaranen toteaa.

Työelämään keskittyminen on tyypillistä etenkin kolmekymppisille sinkuille. Tutkimusten mukaan yksineläjä voi haluta parisuhteen ja perheen, mutta hän ei välttämättä tee paljonkaan sen eteen.

Sinkkuna olemiseen myös tottuu ja se voi alkaa tuntua koko ajan mukavammalta, koska yksin eläminen on helpompaa, kun asioista ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa.

– Suurissa kaupungeissa elää jo joukoittain ihmisiä, jotka mahdollisesti eivät enää siedä läheisyyttä, Vaaranen kertoo.

Väestöliittoon yhteyttä ottavista sinkuista osa on hyvin onnellisia itsenäisyydestään, mutta silti kaipaavat seuraa. Toiset taas haluaisivat perhettä sekä parisuhdetta ja pelkäävät jäävänsä siitä paitsi.

Joskus itsekseen eläminen johtuu siitä, että ikävät kokemukset aiemmista suhteista aiheuttavat pelkoa ryhtyä etsimään uutta kumppania.

Nolla-aika imaisee sinkun

Vaarasen havaintojen mukaan moni sinkku viettää paljon sellaista aikaa, jona hänellä ei ole edes mahdollisuutta tavata tulevaisuudenkumppania.

Vielä aikanaan vanhemmat pyrkivät saamaan tyttärensä tai poikansa naimisiin. Nykyisin Vaaranen näkee vanhempien vaikuttavan tilanteeseen eräällä tapaa päinvastaiseen suuntaan, kun he eivät patista lapsiaan muodostamaan omaa perhettä vaan lapsuudenperhe ikään kuin pysyy ennallaan.

– Kuulen sitä tosi paljon sinkuilta. Kun kysyn, missä he viettävät lomansa, he vastaavat, että äidin ja isän kanssa. Kun kysyn, mihin he menevät kesällä, mökillekö? Vastaus on äidin ja isän luo, tutkija kuvailee.

– Minä kutsun sitä nolla-ajaksi, koska on tosi epätodennäköistä siellä tavata sitä tulevaisuuden kumppania, Vaaranen jatkaa.

Elämä ilman parisuhdetta voi tutkijan mukaan ylipäätään ruokkia itseään.

– Sellainen kovin paljon yksin oleminen tuottaa lisää yksinoloa, koko elämänsä keskittäminen työlle tuottaa lisää työtä ja se, että omistaa elämänsä täysin terveille omille vanhemmilleen, se tuottaa taas lisää aikaa olla vanhempien kanssa.

Askel sivuun auttaa eteenpäin

Jos haaveena on elää joskus parisuhteessa, kannattaa omaa elämäänsä tarkastella uudelleen.

– Sillä tavalla täytyisi ottaa etäisyyttä, että minkälainen ihminen minusta on tullut, mitä minä teen, mikä on minun juttuni.

Puolison etsimiseen ei ole mitään tarvetta niin kauan, kun ihminen on sinut asian kanssa.

– Hyvä sinkkuus on sitä, että osaa ottaa elämästä toki ne rusinatkin siitä pullasta itsenäisen upean elämän muodossa. Kunhan ei lähde torjumaan sitä tunnetta, että ihminen on sosiaalinen olento, joka haluaa ja kaipaa kuulua yhteisöön. Ja kahden ihmisen parisuhde on jo yhteisö, tuktija Heli Vaaranen sanoo.