Don Rosan Aku Ankoissa ei pelasteta kirkuvaa naista, vaan kiroileva mies

Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvissa nykyhetki, mennyt aika ja kuvitelma kietoutuvat yhteen ja roolit kääntyvät ylösalaisin. Tuoreen väitöstutkimuksen tekijän Katja Kontturin mielestä monitasoisten sarjakuvien analysointi olisi oivallinen apuväline esimerkiksi nuorten mediataitojen kartuttamiseen. Kontturin väitöskirja on ainutlaatuinen jopa kansainvälisesti.

Kotimaa
Don Rosan piirustus
Ankkapiirtäjä Don Rosa piirsi Nenäpäivää varten kuvan Roope-Ankasta. Se huutokaupataan huuto.netissä.Mari Siltanen / Yle

Sarjakuva, jossa karhukopla ja Aku Ankka matkustavat Roope Ankan uniin sekä Sammon salaisuus, jossa hahmot liikkuvat sekä Tuonelassa, Kalevalassa että nyky-Helsingissä, tiivistävät parhaiten sen, mistä Katja Kontturin väitöksessä on kysymys: fantasiasta, joka elää vahvasti tässä ajassa, kommentoi sitä, mutta viittaa myös menneeseen.

Esimerkiksi Ikean kokoamisohjeet ovat sarjakuvia.

Tutkija Katja Kontturi

Kontturin väitöskirja on Suomessa lähes ainoa laatuaan. Kerran aikaisemmin, vuonna 2000, Aku Ankka on päässyt väitöskirjaan saakka Vaasan yliopiston tutkimuksessa sarjakuvien kääntämisestä. Yleisesti Suomessa sarjakuvista tehdyt tutkimukset ja väitöskirjat voi laskea kahden käden sormilla.

– Yhdysvalloissa Carl Barksista on tehty kattava tutkimus ja julkaistu kirja, mutta väitöskirjoja ei tietääkseni. En onnistunut selvittämään muista innokkaista sarjakuva-maista, kuten Saksasta ja Italiasta, onko vastaavaa tehty, Kontturi sanoo.

Apua medialukutaitoon

Sarjakuvan asema yhteiskunnassa on vuosien varrella muuttunut, eikä sitä pidetä enäävain viihteenä ja lapsille kuuluvana. Kontturin mukaan meillä on elämässämme paljon enemmän sarjakuvaa, kuin sarjakuvalehdet tai sanomalehtien stripit.

Kuvan ja tekstin suhteen ymmärtäminen helpottaisi somessa toimimista.

Tutkija Katja Kontturi

– Sarjakuvan ilmaisumuoto on hyvin monipuolinen, ja sitä piiloutuu asioihin, joita ei heti huomaa. Esimerkiksi Ikean kokoamisohjeet ovat sarjakuvia.

Kontturin mukaan sarjakuvien analysointia olisi tärkeää opettaa kouluissa.

– Kuvan ja tekstin suhteen ymmärtäminen parantaa medialukutaitoa, ja helpottaisi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toimimista. Median monipuolistuu ja informaatiotulva on valtava, se vaatii ihmisiltä entistä parempaa kuvanlukutaitoa.

Tutkijan on ilahtunut siitä, että koulumaailmassa sarjakuvakerronnan monipuolisuuteen on jo herätty.

– Jo kahtena peräkkäisenä keväänä äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa on ollut tehtävävaihtoehtona sarjakuva-analyysi. Se kertoo sarjakuvan lisääntyneestä merkityksestä ja vaatii esimerkiksi äidinkielen opettajilta sen kerrontamallien tuntemusta.

Sarjakuva-analyysissä olennaista on kuvan ja tekstin suhteen pohtimisen ohella ottaa huomioon myös lukijan oma tietous sekä tekijän tarkoitusperät.

King Kongia ja myyttisiä maailmoja

Kontturi keskittyi omassa tutkimuksessaan fantasiaan, jonka avulla Don Rosa uudisti Disneyn sarjakuvia. Rosa kirjoitti usein esipuheita ja antoi niissä viitteitä, joiden avulla sarjakuvaa saattoi tulkita.

– Rosalle tyypillisiä ovat matka erilaisiin maailmoihin, kuten avaruuteen, menneisyyteen, kadonneisiin laaksoihin tai myyttimisiin maailmoihin. Itselleni oli yllätys, että hän käyttää myös metatason viittauksia eli kommentoi sarjakuvan omaa muotoa. On mielenkiintoista, miten fiktion ja oikean maailman rajaa voidaan rikkoa.

Kontturista oli erityisen viehättävää löytää sarjakuvista tilanteita, joissa vanhahtavat sukupuoliroolit käännettiin ylösalaisin, kuten tarinassa, jossa ankat päätyvät dinosaurusten laaksoon ja hoivaviettinsä pauloihin joutunut naarasdinosaurus ryöstää Aku Ankan.

– Kohtaus on suoraan legendaarisesta King Kong -elokuvasta, jossa King Kong ryöstää naisen. Don Rosa halusi, että pelastettavaksi joutuu kiroileva mies, eikä kirkuva nainen.

Hyllyssä koko tuotanto

Katja Kontturin toinen jalka on ollut Ankkalinnassa jo kymmenen vuotta – eikä hän usko pääsevän kuvitteellisesta kaupungista koskaan irti. Viisi viime vuotta Ilmomantsissa syntynyt ja kasvanut Jyväskylän kansalaisopiston sanataiteen opettaja on sukellellut Don Rosan piirtämien ankkojen fantasiamaailmassa.

Tutkimuksessa hän analysoi noin 50 sarjakuvaa – omassa kirjahyllyssä hänelle komeilee koko Don Rosan vuosina 1987-2006 tekemä Ankka-tuotanto.

Kohtaus on suoraan legendaaristesta King Kong elokuvasta.

Tutkija Katja Kontturi

– Metsästin lehtiä divareista, englanninkielisiä albumeja tilasin netin kautta Yhdysvalloista.

Kiinnostus sarjakuviin syttyi luonnollisesti jo lapsena: Kontturi ahmi mummolassa kaikki setien vanhat Aku Ankan taskukirjat, Asterixit ja Karviset moneen kertaan.

Tutkijan vuosinakaan sarjakuvat tai ankat eivät Kontturia kyllästytä.

– Nautin niistä edelleen ja voin vapaa-ajallakin niitä lukea. Sarjakuvien kerronnassa on monia tasoja, kaikenikäiset voivat löytää niistä jotain – minäkin huomaan löytäväni usein jonkun uuden lähestymistavan.

Suosikkihahmo Milla Magia

Fantasia-tutkijan suosikkihahmo on luonnollisesti Milla Magia. Kaikkein suurin ihastuksen kohde Rosan sarjakuvista Kontturille on Paino-ongelmia -sarjakuva, jossa Milla Magia kääntää ankkojen painovoiman sivuttaiseksi.

– Opintojeni suunnan naulasi sarjakuvapiirtäjä Petri Hiltusen fantasialuento yliopistossa. Hän sanoi sivulausessa, että esimerkiksi Don Rosan kaikki sarjakuvat ovat silkkaa fantasiaa. Tein Rosasta esseen, seminaarityön ja gradun - lopulta väitöskirjan.

Kontturin nykykulttuurin tutkimuksen väitöskirja Ankkalinna - portti kahden maailman välillä. Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 12. joulukuuta.