Jäätikköjärvien tutkija urakoi Etelämantereella joulunakin – arkea rytmittävät saunaillat

Yksi suomalaisretkikunnan tutkijoista, professori Matti Leppäranta kertoo, että arki tutkimusasemalla on tarkasti aikataulutettu. Työpäivä kestää vähintään kymmenen tuntia. Vapaa-aika Etelämantereella kuluu muun muassa saunoessa.

ilmiöt
Matti Leppäranta lumikasan päällä.
Hanna Lumme / Yle

Professori Matti Leppärannalle Etelämanner on tuttu paikka. Hän on kolmannella tutkimusmatkallaan jäätiköllä.

Suomalaisretkikunta lähti matkaan 21. marraskuuta. Suomesta on matkaa Aboalle, Suomen omalle Etelämantereen tutkimusasemalle, noin 16 000 kilometriä.

Matkanteko asemalle vie aina viikon verran.

Hyvä uni on perusta ja turvallisuustekijä, että jaksaa työskennellä seuraavana päivänä eikä tule isompia onnettomuuksia.

Matti Leppäranta

– Etelämanner tuntuu olevan niin kaukana Suomesta kuin maapallolla voi olla. Tosiasiassa asemallemme on 16 000 kilometriä, kun maapallon puoliympyrä on 20 000 kilometriä. Lähellä siis ollaan, Leppäranta sanoo.

Ennen matkaan lähtöään haastateltu Leppäranta kertoi, että tutkimusretkikunnan asemapaikka Aboa sijaitsee Etelämantereella, noin 150 kilometriä jäätikön reunasta sisämaahan.

– Se on kesäasema, jossa ei olla talvella. Siellä on pääparakki ruokailuun ja oleskeluun, sauna ja pyykkitupa. Ympäristössä on muutamia rakennuksia, joissa on laboratorio, voimala, sähkögeneraattori ja asuinkontteja, Leppäranta luettelee.

Lämpötila tutkimusalueella on päivällä nollasta miinus kymmeneen astetta.

– Jäätä on ympärillä kaikkialla, joten lämpötila ei koskaan nouse nollaa korkeammaksi. Kesäaikaan aurinko saattaa paistaa vuorokauden ympäri, joten hirveän alas lämpötila ei laske.

13-henkinen tutkimusretkikunta viettää Etelämantereella kaksi ja puoli kuukautta.

Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella on kahdensadan neliön päärakennuksen lisäksi kontteja, joissa sijaitsevat esimerkiksi tutkimuslaboratorio.
Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella on päärakennuksen lisäksi kontteja, joissa sijaitsevat esimerkiksi tutkimuslaboratoriot.Mika Kalakoski / FINNARP

Työpäivä alkaa aamukahdeksalta

Ryhmä tutkii matkansa aikana muun muassa Etelämantereen jäätikköjärviä ja eliöstöä.

Työpäivät ovat Leppärannan mukaan noin kymmentuntisia. Tutkijat aloittavat työnsä aamukahdeksalta ja jatkavat iltakuuteen. Sen jälkeen ruokaillaan.

– Kuuden jälkeen on vapaa-aikaa, jolloin katsomme videoita, luemme kirjallisuutta ja joskus käymme läpi päivällä kerättyjä havaintoja. Asemalla on sähkösauna, jossa saunomme joka päivä. Iltasauna on tärkeä osa vuorokauden rytmiä.

Hiljaisuus tulee kello 23. Se jatkuu aamuseitsemään. Riittävä uni on turvallisuuskysymys.

– Hyvä uni on perusta ja turvallisuustekijä, että jaksaa työskennellä seuraavana päivänä eikä tule isompia onnettomuuksia, Leppäranta sanoo.

Tutkittavat järven jäätikön alla jopa kolmen kilometrin syvyydessä

Matti Leppärannan rooli matkalla on tutkia jäätikköjärviä fysiikan näkökulmasta. Hän kertoo, että Etelämantereella on kolmenlaisia järviä.

Asemalla on sähkösauna, jossa saunomme joka päivä. Iltasauna on tärkeä osa vuorokauden rytmiä.

Matti Leppäranta

– Eksoottisimmat järvet ovat keskusjäätikön alla, kolmen kilometrin syvyydessä. Ne ovat Päijännettä suurempia järviä. Tarvitaan hirmuiset kairauskalusteet, että pääsemme ottamaan järvistä näytteitä.

Kaksi muuta järvityyppiä ovat jäätikön pinnalle muodostuvat järvet ja reunajärvet siellä, missä jäätikkö loppuu.

Pintajärviä muodostuu, kun aurinko sulattaa kesällä jäätikön pinnalle vesipatjan. Aurinko vaikuttaa myös reunajärvien syntyyn.

Sähköposti kulkee ja sateelliittipuhelin toimii

Leppäranta tekee muiden tutkijoiden kanssa yhdessä fysikaalis-biologista tutkimusta, joiden on tarkoitus seurata järvien syntymistä ja kasvua kesän aikana. Retkikunnan lähdettyä kotimatkalleen alueelle jää automaattisia laitteita rekisteröimään järvien umpeutumista.

Se tarkoittaa, että yhä enemmän jäävuoria lohkeaa mereen.

Matti Leppäranta

Tutkimuksella saatava tieto on tärkeää.

– Kun mannerjäätikön pienenemisestä keskustellaan ilmastonmuutoksen yhteydessä, vesialueiden dynamiikka, niiden kasvu tai pieneminen, on avainasemassa. Jäätiköitä voisi luonnehtia niin, että ne vihaavat nestemäistä vettä. Kun jäätikön pinnalle tulee vettä, se voi valua jäätikköön syvälle ja lämmittää jäätikkövirtaa. Se tarkoittaa, että yhä enemmän jäävuoria lohkeaa mereen, Leppäranta selventää.

Vaikka tutkimusretkikunta on Aboa-asemallaan omissa oloissaan, yhteydet muualla maailmaan toimivat normaaliin tapaan. Sähköposti kulkee ja sateellittipuhelin toimii.

Tutkijat ja muu seurue viettävät Etelämantereella myös joulun. Leppärannan mukaan joulua vietetään perisuomalaiseen tyyliin, vaikka olosuhteet ovatkin hieman tavallisesta poikkeavat.