Muistomerkit Stalinin suomalaisuhreille Karjalaan

Venäjän Karjalassa aletaan vaalia Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten muistoa. Kahdelle teloituspaikalle aiotaan pystyttää muistomerkki ja suomalaisten merkitystä Karjalan tasavallan historiassa pyritään muutenkin korostamaan.

Kotimaa
Vladimir Kolomainen
Vladimir Kolomainen Sandarmohissa. Paikassa, johon pystytetään muistomerkki suomalaisuhreille, on nyt asiasta kertova laatta.Pertti Huotari / Yle

Ihmiset, älkää tappako toisianne, vedotaan kiveen hakattuna Karhumäen Sandarmohissa - paikassa jossa 1930-luvun lopulla ammuttiin runsaat 8 000 ihmistä. Teloituspaikka on metsikössä, jonne ammutut haudattiin 236 joukkohautaan. Vajaan kymmenen hehtaarin laajuinen metsikkö sijaitsee parisataa kilometriä Petroskoista pohjoiseen.

Sandarmohissa ammutuista joka kymmenes oli suomalainen. Metsikön puissa on useita omaisten kiinnittämiä valokuvia suomalaisine nimineen. Valokuvien ohella Sandarmohissa on kymmeniä muistomerkkejä eri kansallisuuksille ja uskontokunnille. Juutalaisille on omansa, samoin mm. muslimeille, ukrainalaisille ja saksalaisille.

Suomalaisille tällaista muistomerkkiä ei ole vielä pysytytetty, mutta pian pystytetään, vakuuttaa Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton puheenjohtaja Vladimir Kolomainen.

– Meidän pyhä velvollisuutemme on ikuistaa näiden ihmisten muisto pystyttämällä heille muistomerkki.

Kolomaisen mukaan aivan muistomerkkihankkeen alkuvaiheessa oli hankaluuksia, eivätkä esimerkiksi viranomaiset suhtautuneet hankkeeseen aluksi myötämielisesti.

– Joidenkin mielestä tällaista muistomerkkiä ei tarvita.

Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet, ja nyt hanketta ovat tukemassa niin Karhumäen kaupunginjohtaja Aleksei Multshanov kuin Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriökin.

Risti ja lintu

Kolme metriä korkea muistomerkki on tarkoitus paljastaa Sandarmohissa vuoden 2015 elokuussa. Muistomerkistä on jo olemassa pienoismalli, jossa metsäkyyhky istuu luterilaisuutta symboloivan metalliristin sakaralla.

Muistomerkin arvioidaan maksavan runsaat 50 000 euroa. Rahoitusta siihen etsitään parhaillaan kansalaiskeräyksellä, mutta Suomesta tukea ei ole herunut. Kolomainen on silti toiveikas.

– En pidä mahdottomana, että Suomesta löytyisi jokin järjestö, organisaatio tai säätiö, joka olisi kiinnostunut rahoittamaan tätä hanketta, hän muotoilee.

Muistomerkihankkeen yhtenä sponsorina on dagestanilainen liikemies Kamil Halilov, joka perustelee osallistumistaan hankkeeseen periaatteellisilla syillä.

– Vähemmistöjen on yhdessä puolustettava omia etujaan ja perinteitä, hän selittää.

– Näitä perinteitä on myös kunnioitettava.

Toinen muistomerkki Punaiseen männikköön

Halilov on sponsorina myös toisessa hankkeessa. Kyseessä on Petroskoin eteläpuolella sijaitseva teloituspaikka Krasnyi Bor, Punainen männikkö, jossa vuosina 1937 - 38 ammuttiin 1 196 ihmistä. Heistä useampi kuin joka toinen oli suomalainen.

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto on nyt ryhtynyt kunnostamaan Punaista männikköä. Alueelta on kaadettu puita, puisia ristejä kunnostetaan ja metsikön ympärille aiotaan rakentaa aita. Metsikköön on tulossa suomalaisille myös runsaat 17 000 euroa maksava muistomerkki.

– Kyseessä on suomalaisten muiston ikuistaminen, eikä rahoituksella ole suurta merkitystä, vähättelee Kolomainen.

– Muistomerkin pääidea on vapaus ja ikuisuus.

Suomalaisten merkittävä panos esille

Muistomerkit ovat osa uudistuneen Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton toimintaa. Liittoa on kahden vuoden ajan johtanut Vladimir Kolomainen, joka on nopeasti kaksinkertaistanut liiton jäsenmäärän. Seuraavaksi Kolomainen aikoo perustaa liiton haaraosastoja ympäri Karjalaa.

Liitto pyrkii myös tuomaan esille suomalaisten keskeisen roolin Karjalan tasavallan historiassa. Kolomaisen mukaan esimerkiksi 1930-luvulla suomalaisten panos Karjalan taloudessa ja kulttuurissa oli merkittävä. Mutta sitten tulivat Stalinin vainot.

– Mikäli suomalaiset eivät olisi törmänneet siihen koneistoon, joka loppujen lopuksi surmasi heidät, Karjala kukoistaisi tänä päivänä.