Sotilaallinen jännite kasvaa Mustallamerellä

Sotilasliitto Nato varoittelee Venäjän tiukentavan otettaan Mustanmeren alueesta. Venäjä on ilmoittanut vahvistavansa Mustanmeren laivastoaan kymmenillä aluksilla.

Ulkomaat
Poika heilutti Venäjän lippua katsoessaan Venäjän laivaston paraatia Sevastopolin edustalla.
Anton Pedko / EPA

Sotilasliitto Nato pelkää Venäjän kiristävän entisestään otettaan strategisesti tärkeästä Mustastamerestä. Venäjä vahvistaa sotavoimiaan Krimin niemimaalla ja allekirjoitti äskettäin sotilaallisen sopimuksen Georgiasta irtaantuneen Abhasian kanssa.

– Meitä huolettaa, että Krimille asennettava kapasiteetti vaikuttaa lähes koko Mustanmeren alueeseen, sanoi Ukrainassa vieraillut Naton komentaja kenraali Philip Breedlove viitaten Venäjän Krimin niemimaalle asentamiin ohjuksiin.

Vaikka sotilaallinen aktiviteetti Itämerellä on viime aikoina lisääntynyt, se on vain sivunäyttämö verrattuna Mustaanmereen, josta on muodostunut suurvaltapoliittisen kädenväännön polttopiste Ukrainan konfliktin nostaessa entisestään panoksia.

Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan kiristämissä tunnelmissa sekä Venäjän että Naton laivastot ovat pitäneet näyttäviä sotilasharjoituksia Mustallamerellä.

Mustanmeren rantavaltioista Romania, Bulgaria ja Turkki kuuluvat Natoon, ja Georgialla ja Ukrainalla on pyrkimyksiä päästä Naton jäseneksi.

Neuvostoliitto oli aikoinaan Mustanmeren suurin sotilaallinen mahti, mutta kylmän sodan jälkeen Nato laajensi piiriään Mustanmeren alueella.

Rantavaltiot Romania ja Bulgaria liittyivät läntiseen sotilasliittoon 2004. Venäjä on kokenut Naton itälaajentumisen tunkeutumisena omaan vaikutuspiiriinsä.

Presidentti Vladimir Putin perustelikin Krimin niemimaan valtausta osin sillä vaaralla, että Ukrainastakin tulee Naton jäsen ja Venäjä menettää Ukrainalta vuokralla olleen Sevastopolin tukikohdan.

Mustanmeren laivastoa vahvistetaan

Mustanmeren laivasto on ollut Venäjän laivastoista pienin ja sen neuvostoajoilta periytyvää aluskantaa pidetään vanhentuneena.

Kun Sevastopolin tukikohta oli vielä vuokralla Ukrainalta, vuokrasopimus rajoitti Venäjän oikeutta lisätä alustensa määrää. Otettuaan Krimin niemimaan haltuunsa Venäjä katsoo, että sopimus ei enää sido sen käsiä.

Venäjä on ilmoittanut vahvistavansa Mustanmeren laivastoaan 80 sotilasaluksella ja 6 sukellusveneellä vuoteen 2020 mennessä.

Sevastopolin vahvistamisen lisäksi Venäjä jatkaa myös aloittamaansa Novorossiiskin tukikohdan rakentamista.

– Me emme uhkaa ketään emmekä aio sekaantua mihinkään geopoliittisiin peleihin ja juonitteluihin, konflikteista puhumattakaan, aivan riippumatta siitä, kuka haluaisi vetää meidät niihin mukaan, Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi äskettäin.

Länsivallat eivät juuri nyt ole taipuvaisia uskomaan Putinin vakuutteluita.

Läntiset sotilasasiantuntijat ovat ehtineet jo varoitella, että Mustanmeren alueelta Venäjä voi levittää vaikutusvaltaansa Balkanille, itäiselle Välimerelle ja Lähi-itään.

Turkki pitää suhteita Venäjään

Mustameri oli vuosisatojen ajan tsaarien Venäjän ja osmanien Turkin kamppailun näyttämö. Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton uhka puolestaan sai Turkin liittymään sotilasliitto Natoon.

Viime aikoina Turkki on kuitenkin yrittänyt pitää yllä hyviä suhteita Venäjään, joka on sille tärkeä kauppakumppani ja maakaasun sekä öljyn toimittaja.

Näin on ollut siitä huolimatta, että esimerkiksi Syyrian sisällissodassa Venäjän ja Turkin intressit ovat olleet ristiriidassa, kun Venäjä on tukenut presidentti Bashar al-Assadin hallintoa ja Turkki Syyrian kapinallisia.

Pahat kielet ovat myös rinnastaneet Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin itsevaltaiset otteet Vladimir Putinin autoritaariseen johtamistyyliin.

Yhdysvaltojen harmiksi sen laivasto ei kykene liikkumaan rajoituksitta Mustallamerellä.

Liikenne Mustallemerelle kulkee Turkin salmien kautta, ja Turkki noudattaa tiukasti vuoden 1936 Montreaux'n sopimusta, joka rajoittaa muiden kuin Mustanmeren rantavaltioiden sota-alusten määrää Mustallamerellä.

Venäjä tiivistää suhdettaan Abhasiaan

Natoa huolettaa sekin, että Venäjä näyttäisi entisestään tiukentavan otettaan Georgiasta irrottautuneesta Abhasiasta, joka sijaitsee Mustanmeren rannikolla.

Venäjä allekirjoitti äskettäin sotilassopimuksen, jonka mukaan Abhasian joukot ja Abhasiassa sijaitsevat Venäjän joukot yhdistetään venäläisen kenraalin alaisuuteen.

Venäjä myös ilmoitti lisäävänsä merkittävästi taloudellista tukeaan Abhasialle.

Georgia katsoo, että kyseessä on askel Abhasian liittämiseksi suoraan Venäjän yhteyteen ja sama voi tapahtua toisessakin kapinallistasavallassa Etelä-Ossetiassa.

Neuvostoliiton romahdettua Abhasia ja Etelä-Ossetia irrottautuivat Venäjän tuella entisestä neuvostotasavallasta Georgiasta 90-luvun sisällissodassa.

Vuonna 2008 Georgia ja Venäjä kävivät lyhyen sodan Etelä-Ossetian hallinnasta, minkä jälkeen Venäjä tunnusti alueiden itsenäisyyden.

Käytännössä Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat riippuvaisia Venäjän tuesta.

Venäjän epäillään käyttävän näitä niin sanottuja jäätyneitä konflikteja hyväkseen estääkseen Georgian liittymisen Natoon.

Nato-maat eivät mielellään ota joukkoonsa valtioita, joilla on meneillään keskeneräisiä ja tulenarkoja aluekiistoja. Samaa taktiikkaa Venäjän epäillään käyttävän myös Ukrainassa, jossa Venäjä on osoittanut tukeaan Itä-Ukrainan separatisteille.

Lähteet: AFP, Reuters