Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärät reippaassa kasvussa

Useilla paikkakunnilla, joissa toimii Rikosuhripäivystyksen palvelupiste, joutuvat uhrit jonottamaan saadakseen tukea. Länsi-Suomen aluetoimiston alueella rikoksen uhreille kyetään tarjoamaan apua sekä tukea vielä saman päivän aikana, mutta tulevaisuus huolestuttaa. Toiminnanjohtajan mukaan palvelun laadun ja nopean avun saannin takaamiseksi tarvitaan lisää resursseja.

Kotimaa
Varjokuva mieshahmosta nyrkit pystyssä
Yle

Rikosuhripäivystyksen Länsi-Suomen alueen asiakasmäärät ovat jatkaneet kasvuaan.

– Kiireistä on ollut. Nyt on tullut asiakaskontakteja reippaasti yli sen, mitä oli viime vuonna, kertoo Länsi-Suomen Rikosuhripäivystyksen aluejohtaja Mika Lindén.

Myös valtakunnalliset asiakasmäärät ovat kasvussa. Erityisesti on lisääntynyt sellaisten asiakkaiden määrä, joiden puhelinsoitto johtaa toimintaan. Tähän mennessä tällaisia asiakaskontakteja on 250, kun viime vuonna niitä oli 236 kappaletta.

Asiakasmääriä ovat nostaneet rikosurhipäivystyksen tunnettuus, mutta erityisesti aktiivisempi yhteistyö poliisin ja viranomaisten kanssa. Lindénin mukaan poliisin, syyttäjien ja oikeuslaitosten resurssipula on selkeästi nähtävissä.

Kiireistä on ollut. Nyt on tullut asiakaskontakteja reippaasti yli sen, mitä oli viime vuonna

Länsi-Suomen Rikosuhripäivystyksen aluejohtaja Mika Lindén

– Meidän asiakassuhteet pitenee ja siinä ehtii tulla asiakkaille monenlaista tarvetta. Nyt ihmiset voi odottaa vuoden, puolitoista, jopa kaksikin vuotta, että asia käsitellään käräjäoikeudessa. Esimerkiksi esitutkinta-ajat ovat pidentyneet resurssipulan takia, niin kyllä se näkyy meillä, Lindén kertoo.

Yleisin puhelinsoiton syy on lähisuhteessa tapahtuva väkivalta, seuraavina tulevat parisuhteen ulkopuolinen - ja seksuaalinen väkivalta. Muutoksia listaan ei ole tullut vuosien varrella, vaan kärkikolmikko on pysynyt pitkään samana.

Resurssipula on huolestuttava

Länsi-Suomen aluetoimiston alueella rikoksen uhreille kyetään tarjoamaan apua sekä tukea vielä saman päivän aikana, mutta tulevaisuus huolestuttaa. Mika Lindén työskentelee täysipäiväisesti ja hänellä on apunaan kolme osa-aikaista työntekijää.

Useilla paikkakunnilla, joissa toimii Rikosuhripäivystyksen palvelupiste, joutuvat uhrit jonottamaan saadakseen tukea. Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan palvelun laadun ja nopean avun saannin takaamiseksi tarvitaan lisää resursseja. Rahat eivät tällä hetkellä riitä.

Päättäjillä on kyllä tiedossa resurssitilanne. Tähän mennessä kuitenkaan pysyvää ja vakaata rahoitusta ei ole meille järjestynyt

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg

– Päättäjillä on kyllä tiedossa resurssitilanne. Tähän mennessä kuitenkaan pysyvää ja vakaata rahoitusta ei ole meille järjestynyt, Åberg kertoo.

Åbergin mukaan palveluita on pyritty turvaamaan sijoittamalla osa-aikaisuuksia palvelupisteisiin, joita on valtakunnallisesti 29 kappaletta.

– Ollaan haluttu olla valtakunnallisesti kattava, että tämä palvelu olisi mahdollisimman monen ihmisen tavoitettavissa. Mutta näillä resursseilla on yritetty pärjätä. Nyt näyttää siltä, että palveluiden taso ja kattavuus ei täytä niitä vaatimuksia, mitä Suomelle on Euroopan unionista tulossa, Åberg kertoo.

Rikosuhrimaksusta keskusteltu

Rikosuhripäivystyksessä seurataankin nyt mielenkiinnolla valmisteilla olevaa lakia rikosuhrimaksusta. Oikeusministeriössä valmistellun esityksen mukaan rikoksentekijöiltä perittäisiin uusi maksu, rikosuhrimaksu. 40 tai 80 euroa maksava maksu perittäisiin rikoksen tehneeltä täysi-ikäiseltä henkilöltä, joka tuomitaan rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.

– Resurssit kerättäisiin sitten yhteen pottiin, josta jaettaisiin sitten rikoksen uhrien tukipalveluita tuottaville tahoille rahoitusta, Åberg kertoo.

Oikeusministerin laskelmien mukaan rahaa saataisiin hallinnollisten kulujen jälkeen noin viitisen miljoonaa euroa.

– Se on merkittävä lisäys siihen, mitä tällä hetkellä valtio pystyy rahoittamaan, Åberg kertoo.

Rikosuhripäivystystä tehdään tällä hetkellä järjestölähtöisesti. Åbergin mukaan pääsääntöinen rahoittaja toiminnalle on ollut Raha-automaattiyhdistys. Toiveena olisi saada lyhytjänteiselle rahoitukselle loppu.

– Toimintaa ei pystytä samalla tavalla suunnittelemaan vuosiksi eteenpäin. Nyt olisi tosi tärkeää, että rikosuhrimaksujärjestelmä saataisiin ja sitä kautta vakiintuneempaa rahoitusta, Åberg kertoo.

– Se helpottaisi esimerkiksi toiminnanohjaajia, ettei tarvitsisi joka vuosi jännittää jatkuuko työt, Lindén kertoo.