Koe uusi yle.fi

Ketään ei voi pakottaa taloyhtiön talkoisiin – "Kaikkia ei saa kaljalla ja makkarallakaan mukaan"

Joillakin taloyhtiöillä ei ole lainkaan sopimusta huoltoyhtiön kanssa ja lumetkin luodaan omin voimin. Parhaassa tapauksessa taloyhtiön talkoot lisäävät yhteisöllisyyttä ja tuovat säästöjä. Lain mukaan ketään voi kuitenkaan pakottaa talkoisiin.

ilmiöt
Lumikola lappeellaan kadulla
Tanja Perkkiö / Yle

Taloyhtiön talkoot voivat lisätä yhteisöllisyyttä ja parhaimmillaan poikia asukkaille selvää säätöä.

Pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta arvioi varovaisesti, että rivitaloyhtiö, jossa on omatoiminen huolto ja ulkoalueiden hoito, säästää noin 40 euroa kuukaudessa kutakin 100 neliön huoneistoa kohden.

– Säästöä tulisi eritoten omatoimisesta ulkoalueiden hoitotöistä. Yhtiökohtaiset erot ovat suuria. Kerrotaloyhtiöissä suhteellinen talkoohyöty lienee pienempi, sillä ulkoalueiden hoito ja siivoustyö on laajempaa, Kero huomauttaa.

Erityisesti suuressa kerrostaloyhtiössä rahallinen hyöty voi jäädä pienemmäksi.

Isännöintiliiton Kotitalo-lehden tekemän lukijatutkimuksen perusteella talkoilu on Suomessa yleistä. Liki tuhannesta vastaajasta puolet ilmoitti taloyhtiön tekevän osan pienistä korjauksista itse.

Ketään ei saa pakottaa eikä syyllistää tai periä kustannuksia yksittäiseltä osakkaalta.

Marina Furuhjelm

Myös Kiinteistöliitossa kaivataan tarkkaa tietoa siitä, miten paljon taloyhtiöt järjestävät talkoita.

– Selvitämme asiaa vuoden aikana, sanoo pääekonomisti Jukka Kero.

Lahdessa kymmenen huoneiston rivitaloyhtiössä talkoilun edut ovat tuttuja vuosikymmenten ajalta.

– Olen asunut tässä noin 17 vuotta. Sinä aikana olemme pärjänneet ilman, että taloyhtiön on tarvinnut palkata työsuhteeseen ihmisiä, kertoo taloyhtiön isännöitsijä Pertti Teutari.

Lahtelaisen rivitalon isännöitsijä ei osaa sanoa tarkkaan, minkä verran porukan työpanos tuo asukkaille rahallista säästöä.

– Mutta jos huoltoyhtiö otettaisiin ulkopuolelta, jokaisen vastike nousisi, Teutari vakuuttaa.

Kunnossapito on yhtiön asia – talkoilu vapaaehtoista ajanviettoa

Talkootyöt voivat poikia myös muita hyötyjä, jos yhteisöllisyys lisääntyy. Pienistä asioista ei valiteta ja kynnys osallistua taloyhtiön yhteiseen päätöksentekoon madaltuu.

– Jos ihmiset tuntevat toisensa, se poikii hyviä asioita. Tässä on mahdollisuus kääntää vastatuuli myötätuuleksi. Toppuuttelisin säästöt edellä menemistä. Jos rahallista säästöjä tulee, se on mukava lisä! Kiinteistöliiton Kero korostaa.

Myös Isännöintiliiton lakiasiantuntija muistuttaa, että talkoot ovat ensisijaisesti tapa viettää aikaa yhdessä.

Tarkoitus ei ole tehdä yhtiön kunnossapitotöitä talkoilla, vaan tutustua naapureihin.

Marina Furuhjelm

– Se on keino lisätä yhteisöllisyyttä. Tarkoitus ei ole tehdä yhtiön kunnossapitotöitä talkoilla, vaan tutustua naapureihin, Marina Furuhjelm tiivistää.

Niin kauan kuin kaikki ovat mukana omasta tahdostaan, talkoilu toimii. Pakottaminen sotii taloyhtiön perusperiaatteita vastaan siinäkin mielessä, että moni muuttaa kerrostaloon välttyäkseen omakotitaloon liittyviltä pihatöiltä.

– Kun muuttaa yhtiöön, talon ulkopuolisista osista pidetään huolta yhtiön voimin ja asukkaat voivat luottaa siihen. Se on taloyhtiön periaate. Jos tästä poiketaan, se vaatii osakkeenomistajan suostumuksen, Furuhjelm muistuttaa.

Talkoissa tehdään yhtiölle kuuluvia töitä osakkeenomistajien voimin. Normaalisti lumen luominen ja aitojen maalaaminen olisi yhtiön vastuulla, joten osakkeenomistajalla ei ole velvollisuutta osallistua töihin.

– Tietysti siihen voi vapaaehtoisesti suostua, jolloin ehkä yhteisöllisyys lisääntyy ja yhtiön rahoja säästyy. Mutta voi olla kiirettä töissä, iäkäs ihminen tai liikuntarajoitteinen. Eli ketään ei saa pakottaa eikä syyllistää tai periä kustannuksia yksittäiseltä osakkaalta. Kunnossapito on edelleen yhtiön vastuulla ja kustannukset menevät vastikkeen kautta, lakiasiantuntija päättää.

Jos talkoolainen putoaa tikkailta, taloyhtiö on vastuussa

Monessa taloyhtiössä talkoita järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa: syksyllä ja keväällä. Myös lahtelaisessa rivitaloyhtiössä syys- ja kevätyöt hoituvat omin voimin.

– Silloin laitetaan ympäristöä kuntoon. Lisäksi olemme tehneet maalaushommia ja pienempiä remppahommia, joissa olemme voineet hyödyntää asukkaiden omaa erityisosaamista. Tietenkin remonttiasiat ja isommat kunnossapitoon liittyvät asiat, kuten lumenauraus, on tilattu ulkopuolelta, myöntää isännöitsijä Teutari.

Vaikka kuinka osaavia ja ripeäliikkeisiä ollaan, kiipeily katoilla ja tikkailla on syytä jättää isolta osin ulkopuolisen ammattilaisen tehtäväksi.

Jukka Kero

Kiinteistöliitosta muistutetaan, että jo turvallisuussyistä suuret remontit on syytä jättää ammattilaisille.

– Vakuutusturvan on oltava kunnossa, koskien sekä kevät- ja syystalkoita että omatoimisia huolto- ja hoitotehtäviä, Kero sanoo.

Hän suosittaa pistämään ison annoksen tervettä järkeä ja harkintaa peliin.

– Vaikka kuinka osaavia ja ripeäliikkeisiä ollaan, kiipeily katoilla ja tikkailla on syytä jättää isolta osin ulkopuolisen ammattilaisen tehtäväksi.

Vastuu töistä on yhtiöllä myös silloin, jos talkoissa sattuu ja tapahtuu.

– On tärkeää, että yhtiöllä on talkoovakuutus. Meillä on ollut ikäviä tapauksia, jossa asukas on talkoiden aikana maalatessaan pudonnut tikkailta. Silloin taloyhtiö on tietyllä tavalla työnantaja-asemassa ja vastuussa, lakiasiantuntija Furuhjelm lisää.

Pienessä yhteisössä ihmisten vahvuuden pääsevät esiin

Sekä isännöitsijä että kiinteistöliiton pääekonomisti korostavat, että talkoiden on perustuttava vapaaehtoisuuten ja hyvään yhteishenkeen. Jos toiminta muuttuu toisten kyttäämiseksi, toiminnalta putoaa pohja pois.

– Meillä kaikki ovat osallistuneet kykyjensä mukaan tavalla tai toisella. Tässä asuu eri ikäisiä ihmisiä, mutta kukaan ei ole vetäytynyt vastuusta, lahtelainen isännöitsijä Pertti Teutari toteaa.

Tässä asuu eri ikäisiä ihmisiä, mutta kukaan ei ole vetäytynyt vastuusta.

Pertti Teutari

Kompaktin kokoisessa yhtiössä vastuu kannetaan helpommin

– Törmäämme lähes päivittäin, joten on muodostunut hyvä henki, joka poikii myös yhteisiä juhlia. Naapurissakin tehdään hommia talkoilla.

– Mutta tämä on vapaaehtoista toimintaa, joten aina, varsinkin isommissa yhtiöissä on ihmisiä, jotka eivät halua osallistua. Ketään ei voi pakottaa, Teutari lisää.

Samoilla linjoilla on Kiinteistöliiton edustaja. Hän muistuttaa, että on osattava arvostaa ihmisten omia vahvuukisa.

– Joku voi olla aktiivinen toisella osa-alueella. Ei näitä pidä yksioikoisesti kytätä. Tärkeintä on, etteivät työt kaadu muutaman harteille. Esimerkiksi lumen luominen vaatii sitoutumista, ettei vain paria eläkeläistä näännytetä, sanoo Kero.

– Kaikkia ei saa kaljalla ja makkarallakaan houkuteltua, vaan osa jää kotiin, toteaa Teutari.