Tunteiden säätelyä ja ahdingon sietoa – Oulun hoitomalli tuo helpotusta epävakaille persoonille

Oulussa on luotu uudenlainen hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Mallissa keskitytään tukemisen sijaan muuttamaan haitallista ajattelua ja käytöstä.

Kuva: Risto Degerman / Yle

Oululaiselle Tiina Kajulle siivouspäivät eivät aiemmin olleet niin yksinkertainen asia, kuin voisi luulla.

– Normaalisti riittää, että on imuroitu, pölyt pyyhitty ja vessa pesty. Minulla se lähti käsistä, jynssäsin vaikkapa saunaa ihan järjettömissä määrin, Kaju muistelee.

Ongelmia piisasi myös opiskelussa ja työelämässä – 110 prosenttia ei riittänyt, piti yltää vielä senkin yli. Stressitasot nousivat ja Kaju ymmärsi, että jotain on vialla.

– Ensin minulla diagnosoitiin masennus, mutta sitten psykologiset testit osoittivat, että minulla on epävakaa persoonallisuushäiriö, joka ilmenee vaativuutena. Aluksi ajattelin, että mitä sitten, mutta pian ymmärsin, miten paljon tämä häiriö hallitsee elämääni.

Tiivistä hoitoa

Samoihin aikoihin Oulussa oli aloitettu hoitomallikokeilu, jossa yhdistettiin yksilöterapia ryhmätyöskentelyyn. Terapiassa puolestaan yhdistettiin kaksi psykoterapian menetelmää, skeema- eli tunnelukkoterapia ja dialektinen käyttäytymisterapia. Lisäksi potilaat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä hoitajaan myös tapaamisten välillä.

– Tämä malli on merkittävästi muuttanut epävakaiden persoonien hoitoa. Mallin ansiosta potilaille voidaan tarjota tiivistä julkisen sektorin psykoterapiaa. Malli ei myöskään ole vaatinut lisäresursseja, vaan olemme miettineet oman tekemisemme ja hoidon sisällöt uusiksi: nyt keskitymme tukemisen sijaan siihen, että ihmisen ajattelussa ja käytöksessä tapahtuu oikeasti muutoksia. Se on kaikille osapuolille vaativaa ja edellyttää sitoutumista, mutta olemme saaneet hyviä tuloksia, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Virpi Leppänen Oulun kaupungin mielenterveyspalveluista.

Yksilöterapian ohella tapahtuva ryhmätyöskentely ei ole terapiaa, vaan siellä saadaan tietoa ja työkaluja.

– Siellä opetellaan ymmärtämään, mistä on kysymys ja etsitään oikeita termejä. Lisäksi opetellaan tunteiden säätelyä, vuorovaikutustaitoja ja ahdingon sietoa, Leppänen kertoo.

Oululaista pioneerityötä

Epävakaudelle on luotu käypä hoito -suositus, mutta tutkittuja hoitomuotoja on vähän. Oulu tekeekin pioneerityötä, ja mallista on tekeillä kaksi väitöskirjaa.

– Olemme huomanneet, että ihmisillä olo helpottuu ja kärsimys ja itsetuhoisuus vähenee. Hyvät vaikutukset siirtyvät myös ihmissuhteisiin ja työelämään, Virpi Leppänen iloitsee.

Tiina Kaju on kokenut mallin erittäin toimivaksi.

– Minun on helpompi elää ja elämä on rauhallisempaa nykyään. Ylilyöntejä saattaa toki tulla vieläkin, mutta niihin osaa suhtautua eri tavalla. On myös hyvä että läheiset tietävät tilanteen ja pystyvät sanomaan, että himmaa nyt pikkuisen.