Kaksi Suomen merialueella esiintyvää vieraslajia on nyt määritelty haitallisiksi. Vieraslajien neuvottelukunta päätti luokituksen muuttamisesta hopearuutanan sekä mustatäplätokon osalta. Aiemmin lajit oli määritelty tarkkailtaviksi tai paikallisesti haitallisiksi.
Hopearuutana ja mustatäplätokko vievät elintilaa alkuperäisiltä lajeilta, ja ne ovat lisääntyneet viime vuosina. Molemmista lajeista on tehty havaintoja myös Kymenlaakson rannikolla. Hopearuutanasta havaintoja on enemmän, mustatäplätokosta on vasta yksi virallinen havainto Kotkan edustalta.
Hopearuutana viihtyy myös rehevöityneissä vesissä. Laji lisääntyy uusissa paikoissa nopeasti, sillä naaraat voivat lisääntyä kloonaamalla ilman oman lajin koiraita. Hopearuutana käyttää ravintovaroja tehokkaasti, joka heikentää muiden eliöiden olosuhteita ja voi uhata jopa pienvesien linnustoa.
Laivojen mukana leviävä mustatäplätokko on puolestaan aiheuttanut jo nyt muutoksia pohjaeläimistössä eteläisellä Itämerellä. Laji kutee useita kertoja kesässä. Alkuperäinen mustatokko on joutunut väistymään paikoilta, joissa vieraslajia esiintyy runsaasti.
Mädin ja poikasten potentiaalisena syöjänä mustatäplätokko voi olla uhka myös sisävesien kalastolle. Näin voisi olla esimerkiksi, jos laji pääsisi Saimaan kanavan kautta Vuoksen vesistöön.
– Mustatäplätokko on siirtynyt laivojen mukana suuriin järviin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Se pystyy jonkin verran nousemaan jokea myös omin voimin, sanoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Lauri Urho.
Haitallisten vieraslajien siirtäminen uusille alueille on kiellettyä. Uusissa ympäristöissä vierailla lajeilla ei usein ole riittävästi vihollisia tai sairauksia, jotta lisääntyvä kanta pysyisi kurissa. RKTL:n mukaan lajien aiheuttamia haittoja voidaan vähentää jonkin verran tehokkaalla kalastuksella.
Lauri Urhon mukaan leviämiseen vaikuttavat myös mereen laskettavat laivojen painolastivedet. Suomi ei ole vielä ratifioinut painolastivesiä rajoittavaa kansainvälistä sopimusta.