Tampereen Rantatunnelin rakentajista yli puolet on Pirkanmaalta

Tunnelityömaa työllistää tällä hetkellä liki 400 ihmistä. Heistä yli puolet on Pirkanmaalta ja reilu neljännes Tampereelta.

Kotimaa
Panostaja laittaa räjähdeputkia kallioon porattuihin reikiin rantatunnelin työmaalla.
Rantatunnelin työmaa työllistää erityisesti kallionrakennuksen ammattilaisia.Petri Aaltonen / Yle

Pirkanmaan työllisyystilanne on synkempi kuin koko maassa keskimäärin. Ilman tunnelityömaata näkymät olisivat vielä synkemmät: työmaan rakentajista yli puolet on kotoisin Pirkanmaalta.

Tamperelainen panostaja Veli Kiviniemi on ollut kallionrakennusalalla 15 vuotta. Rantatunnelin työmaa on ensimmäinen, jolle hän kulkee kotoa Kalkusta.

– Nyt saa joka aamu kotoa herätä, se on tuntunut mukavalta, Veli sanoo.

Tunnelia rakentavan allianssin mukaan tunnelityömaa työllistää tällä hetkellä 393 ihmistä. Tamperelaisia heistä on reilu neljännes, 109 työntekijää. Kaikkiaan pirkanmaalaisia on projektissa 213. Muualta Suomesta tulee 161 työntekijää. Ulkomaalaisia rakentajia tunneli ei juuri ole houkuttanut, heitä on vain 19.

Työntekijämäärä kasvaa vielä hieman ja on suurimmillaan keväällä 2015. Louhinnat päättyvät todennäköisesti jo kesän korvalla, mutta allianssin mukaan se ei merkittävästi vähennä työntekijöiden määrää, koska sen jälkeen tunnelissa alkavat muut työt kuten väylärakentaminen sekä teknisten järjestelmien asentaminen ja testaaminen.

Tamperelaisena Kiviniemi on myös yksi tunnelin maksajista. Hän on saanut kuunnella kommentteja tunnelin puolesta ja sitä vastaan. Itse mies uskoo, että tunneli tulee tarpeeseen sekä liikennettä että työllisyyttä ajatellen.

– Jää ne pahimmat pullonkaulat pois. Onhan se nyt ihan älyttömän hyvä, kun katsoo mitä vaan uutisia tai lehtiä niin joka toinen päivä lomautetaan neljäsataa tai näin. Kyllähän tämmöisiä tarvittaisiin ihan varmaan lisää.

Tampere elvyttää enemmän kuin hallitus

Yliopiston tutkija pitää rantatunnelia lähtölaukauksena kaupungin kasvulle. 180 miljoonan euron hanke saanee jatkoa keskus-areenasta, raitioliikenteestä ja aseman seudun muutostöistä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, kaupungin panokset ovat niin suuret, että hallituksenkin toimet jäävät varjoon, arvioi aluetieteen professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta arvioi.

– Kyllä siinä puhutaan pitkälle toiselle miljardille menevistä investoinneista ja rakentamisen arvo on pitkällä aikavälillä jopa yli kolme miljardia.

– Jos sitä suhteuttaa pääministerin ja valtiovarainministerin kesäisiin lukuihin, jolloin he ilmoittivat, että valtio voisi elvyttää vähän runsaalla miljardilla eli 200-300 miljoonaa vuodessa, niin siitä saa jonkinlaisen mittakaavan tamperelaisiin hankkeisiin.

Rohkeiden investointien uskotaan elvyttävän kaupankäyntiä ja kulutusta. Tämä luo uusia työpaikkoja ja verotuloja sekä kaupungille että valtiolle, uskoo Pirkanmaan Ely-keskuksen ennakointiasiantuntija Juha Salminen.

– Ensinnäkin kaupan alan ja palvelualan työpaikkojen lisääntyminen on ihan välitön seuraus. Ja rakentajille on töitä, omille sekä vieraille. Ehkä myös rakennusteollisuus elpyy siinä mukana; kyllähän se on kerrannaisvaikutuksena ihan massiivinen.