Eduskunta lähti Kauhajoelle turvaan tasan 75 vuotta sitten

Pääkaupunki Helsinki sai heti ensimmäisenä talvisodan päivänä marraskuun lopulla 1939 pommeja niskaansa. Eduskunta piti iltaistunnon Vallilan työväentalolla ja teki päätöksen siirtyä turvallisempaan paikkaan. Paikaksi valikoitui syrjäinen, mutta riittävän suuri Kauhajoki.

kulttuuri
eduskuntamuseon istuntosali ja pöydällä vaaliuurna eli hangon keksi -laatikko
Tässä salissa eduskunta istui talvisodan aikana Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla. Elina Niemistö / Yle

Päätös tehtiin pikavauhdilla. Sota oli syttynyt, venäläiset pommikoneet ulisivat Helsingin taivaalla ja eduskuntatalon lähelle tuli osumia. Eduskunta piti iltamyöhään 30.11.1939 istunnon Vallillan työväentalolla. Junaan hypättiin jo yöllä klo 3.

Samaan aikaan Kauhajoelle tuli puhelu. Suojeluskunnan päällikölle ilmoitettiin, että eduskunta on tulossa, ryhtykää valmisteluihin. Pyörät laitettiin pyörimään myös Kauhajoella ennätysvauhtia.

– Piti järjestää vastaanotto, muonitus, kuljetus asemalta kirkolle, istuntopaikka ja suurimpana majoitus. Kaikille tehtäville määrättiin vastuuhenkilö ja ryhdyttiin ripeästi toimeen, kertoo Kauhajoen eduskuntamuseossa Heikki Taimi.

Kansanedustajien ja eduskunnan virkamiesten lisäksi mukana matkustivat perheet.

– Majoituspaikkoja tarvittiin siis ainakin 250, arvelee Taimi. Niitä löytyi Kauhajoen kotitalousoppilaitoksesta, matkustajakodeista ja yksityisistä kodeista.

Miksi Kauhajoki?

Eduskunnan kokouksessa Vallilan työväentalolla oli talvisodan alkamisiltana pohdittu väliaikaista toimipaikkaa. Haluttiin kauas maalle ja tietenkin kauas idästä, eli länteen. Pidettiin tärkeänä, että eduskunta pysyy toimintakykyisenä sotatilanteessakin.

valokuva kauhajoen yhteislyseosta, jossa istui eduskunta talvisodan aikana.
Kauhajoen yhteislyseoElina Niemistö / Yle

Keijo Jaakolan, Heikki Taimin ja Jussi Kleemolan kirjoittamassa Eduskunta Kauhajoella -kirjassa (1984) kerrotaan, että ehdotuksen Kauhajoelle siirtymisestä teki Antti J. Rantamaa, satakuntalainen edustaja Merikarvialta. Lopulta "vain Etelä-Pohjanmaa saattoi tulla kysymykseen".

– Seinäjoki hylättiin rautatieristeyksen takia, Lapua patruunatehtaan, Kauhava lentokentän, Ilmajoki asevarikon ja Kurikka tehtaanpiippujensa takia, kertoo Taimi.

– Kauhajoki oli tarpeeksi vahva vastaanottamaan näin ison joukon ihmisiä, mutta tarpeeksi syrjäinen, lisää Taimi.

Näin Kauhajoen lyseon oppilaat saivat väistyä, kun eduskunta saapui joulukuun 1. päivänä. Ensimmäinen istunto pidettiin 5.12.1939. Kaikkiaan eduskunta viipyi Kauhajoella helmikuun 12. päivään saakka. Oppilaat pääsivät takaisin koulunpenkille vasta seuraavana syksynä.

Vaikka Kauhajoki olikin huomattavasti pääkaupunkia rauhallisempi ja turvallisempi, useita ilmahälytyksiä tuli sielläkin.

– Kauhajoella oli hälytyssireeni ja lyseon viereen rakennettiin katetut juoksuhaudat, joihin ilmahälytysten tultua voitiin mennä suojaan, kertoo Taimi. Yhtään pommia ei Kauhajoelle kuitenkaan pudonnut.

Ylpeä historiastaan

Museota Kauhajoelle ryhdyttiin puuhaamaan vasta 1980-luvulla. Vähällä oli, ettei esimerkiksi istuntosalina toimineesta juhlasalista tehty kirjastoa. Asia oli jo kunnanhallituksen käsittelyssä, kunnes havahduttiin historiaan. Maanviljelysneuvos ja silloinen kansanedustaja Toivo Saloranta sai tehtäväkseen tiedustella, onko eduskunnalla kiinnostusta tilan säilyttämiseen.

– Johannes Virolainen oli puhemies silloin ja kun Saloranta neuvotteli hänen kanssaan, päätös oli pian selvä: eduskunnalla on kiinnostusta. Sovittiin, että eduskunta maksaa museon rakentamisen ja Kauhajoki huolehtii ylläpidosta, kertoo Heikki Taimi.

Kauhajoella on sunnuntaina ja maanantaina tuplajuhla, sillä eduskuntamuseo täyttää tasan 30 vuotta.

Eduskunnan evakkomatka on tärkeä kauhajokelaisille. Historiasta ollaan ylpeitä.

– Hyvänen aika kyllä, hymyilee Heikki Taimi, joka on entinen Kauhajoen kunnansihteeri ja ollut alusta asti rakentamassa eduskuntamuseota.

Onhan toki eduskunnan vierailu Kauhajoella ikuistettu myös nykyisen kaupungin vaakunaan, jossa on kaksi puhemiehen nuijaa.

Kunnanjohtaja Heikki Taimi esittelee valokuvia eduskunnan istunnoista talvisodan aikaan Kauhajoella.
Kunnanjohtaja Heikki Taimi esittelee valokuvia eduskunnan istunnoista talvisodan aikaan Kauhajoella.Elina Niemistö / Yle