Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne

Ranua Lapissa käyttää jopa kaksi kertaa niin paljon valtion taloudellista tukea kuin se kerää itse verotuloja. Enimmäkseen muista riippuvaisia kuntia on Suomessa kolmannes kaikista kunnista.

Kotimaa
Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella.
Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella.Lasse Isokangas/Yle

Ranualalaiset, kinnulalaiset tai kärsämäkeläiset eivät pärjäisi ilman muiden suomalaisten jatkuvaa apua.

Yle Uutiset selvitti, mitkä ovat aidosti elinvoimaisia kuntia Suomessa. Lopputulos on, että noin kolmannes saa valtiolta apua enemmän kuin niillä on omia verotuloja.

Kärjistetysti espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukuntien laskuja.

Kuntien taloutta voi hahmottaa helpolla numerolla: mikä on kunnan verotulojen ja valtionavun suhde toisiinsa. Ranualla Lapissa luku on kaikkein suurin. Kunta käyttää yli kaksi kertaa niin paljon valtion rahaa kuin se kerää omia verotuloja.

Menestyjät ovat junaradan varrella

Uudellamaalla muutokset veroprosenttiin olisivat vähäisiä, jos valtionapu otettaisiin pois. Esimerkiksi Espoo käyttää vain kaksi prosenttia muiden rahoja suhteessa omiin verotuloihinsa.

Vastaavasti lyhyen junamatkan päässä Helsingistä sijaitseva Kerava käyttää kymmenen prosenttia muiden rahoja suhteessa omiinsa. Tampereella luku on 34 prosenttia ja Turussa 47 prosenttia.

Suomen kaikkien kuntien keskiarvo on 83 prosenttia kuntien omista verotuloista.

– Haihattelu koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta sillä ei ole mitään käytännön realismia, jos tarkastellaan ihmisten liikkuvuutta, tutkija Timo Aro sanoo.

Kun Suomea katsoo kartalta, varsinkin pääjunaradan varsi Helsingistä Ouluun on menestyvien kuntien ketjua.

Päärata menee myös Tampereen läpi, joka on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista tällä hetkellä.

Ylen tehdyssä laskelmassa on huomioitu valtionosuusjärjestelmän mukaiset tulot (siirryt toiseen palveluun) kunnalle. Ylen laskelmassa käytettiin apuna valtiotieteiden tohtoria Timo Aroa ja hallintotieteiden tohtoria Eero Laesterää.

_*Päivitys 19.22: *Vaikka juttua tehdessä on kuultu asiantuntijoita, sen johtopäätökset ovat toimituksen. _

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?

Lähde: muuttoliiketutkija Timo Aro ja kuntatalousasiantuntija Eero Laesterä