Lööppien herättämät tunteet vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin – etenkin pelosta vaikea päästä irti

Iltapäivälehtien lööpit vaikuttavat yhteiskunnan yleiseen ilmapiiriin, käy ilmi Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Lukijat tulkitsevat lööppejä eri tavoilla, mutta pääsääntöisesti ikävistä asioista kertovat lööpit herättävät kielteisiä tunteita.

Kotimaa
Iltapäivälehtien etusivuja.
Pauliina Tolvanen / Yle

Kun iltapäivälehden lööpissä kerrotaan jättimäisistä irtisanomista, osa lukijoista ahdistuu, mutta osalla olo voi jopa helpottua.

– Lööpin herättämät ajatukset ja mielikuvat riippuvat pitkälti siitä, kuka lööppiä on tulkitsemassa ja millainen historia hänellä on. Joku voi ahdistua ikävistä talousuutisista ja joku toinen helpottua, ettei ole ainoa, jolla menee heikosti, Sini Setälä toteaa.

Setälä selvitti kognitiotieteen väitöskirjassaan lööppien herättämiä tunteita ja sitä, miten lööpit vaikuttavat ihmisten käsitykseen maailmasta. Pääsääntöisesti ikävät uutiset herättävät kielteisiä tunteita.

– Kyse on kärjistyksestä, mutta jos ajatellaan, että pitäisi nousta taloudellisesta lamasta ja lööpit kertovat vain irtisanomisista ja työuupumuksen aiheuttamista sydänvaivoista ja pahoinvoinnista, niin ei se ainakaan paranna yhteiskunnan ilmapiiriä, Setälä sanoo.

Lööpit vahvistavat olemassa olevia mielikuvia

Lööppien merkityksen tutkiminen ei ole helppoa. Yksittäinen lööppi voi vaikuttaa lukijaan paljon tai ei lainkaan. Lukijat myös tietävät, että lööpit ovat mainoksia, niillä yritetään myydä lehtiä. Tieto ohjaa tulkintaa, mutta asia ei ole yksioikoinen.

Sini Setälä
Sini Setälä toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa lehtorina.Jyväskylän yliopisto

– Lööpeistä ajatellaan, että ne ovat liioiteltuja ja sensaatiohakuisia. Mutta se on se, mitä ihmiset sanovat. Tutkimukseni mukaan se ei ole koko totuus, koska jos ihmiset ovat samaa mieltä lööpin kanssa, niin sitten he sanovat, että lööppi pitää täysin paikkansa. Näin siitä huolimatta, että ovat hetkeä aiemmin väittäneet, että lööpit liioittelevat aina, Sini Setälä selittää.

Päästäkseen kiinni lööppien vaikutukseen Setälä selvitti kyselyjen ja haastattelujen avulla etenkin lööppien herättämiä tunteita. Setälän mukaan tunteilla on iso merkitys siinä, miten ihminen hahmottaa maailmaa ja mitä hän jostakin asiasta oikeasti ajattelee. Tunteista etenkin pelko tarttuu helposti mieleen.

– Lukija voi yrittää vetää itsensä maan päälle ja ajatella, että se on vain lööpissä ja lööpeissä aina liioitellaan, mutta pelko voi silti jäädä päällimmäiseksi tunteeksi, Setälä toteaa.

Setälä ei halua ottaa kantaa siihen, millaisia lööppien tulisi olla tai miten niitä tulisi tulkita. Sen sijaan hän kehottaa miettimään, millaisilla asioilla ihmisiin yritetään vaikuttaa.

– Lööpit ovat vain yksi ärsyke tai virike maailmassa. Minusta olisi hyvä miettiä myös sitä, millaisia asioita kohtaamme joka päivä ja millaisia vaikutuksia niillä on. Ihan lähtien siitä, miten kohtelemme toisiamme ja miten se vaikuttaa meihin.

KTM, PsM Sini Setälän kognitiotieteen väitöskirja "Tabloid Headlines in Mind" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 8. joulukuuta.