Alakulttuurilehdet kertovat ajastaan: tulilinjalla muun muassa Bob Dylan, päättäjät ja uskovaiset

Marlene Hyyppä on käynyt läpi merkittävän osan kirjoittamatonta paikallishistoriaa. Hyyppä tutki pro gradu -tutkielmassaan oululaisia alakulttuurilehtiä.

Kotimaa
Tilt Zeitungin kansi vuodelta 1979.
Tilt Zeitungin ensimmäisen numeron kansi vuodelta 1979.Anna Nevalainen / Yle

Tilt Zeitung -lehti raportoi ensimmäisessä numerossaan vuonna 1979 yhdysvaltalaisartisti Bob Dylanin matkasta Pohjois-Suomeen. Jutussa lehden toimituskunta tutustuttaa Dylania suomalaiseen elämänmuotoon. Dylan muun muassa esiintyy Oulun Jäähallilla, kohtaa 50-luvun muotiin pukeutuneita nuoria ja juo olutta Eilan baarissa. Hattupäinen muusikko on kuvattu tuomiokirkon portailla aurinkolasit päässään ja kitara kourassaan.

Miten on mahdollista, että Dylanin vierailu ei kiinnittänyt valtamedian huomiota?

– Vierailua ei koskaan tapahtunut. Tilt Zeitungin toimituskunta ei tykännyt hippien meiningistä täällä Oulussa, niin he päättivät tehdä vitsillä tämmöisen jutun. Heidän mielestään Dylan oli todella yliarvostettu, Marlene Hyyppä kertoo.

Tilt Zeitung on yksi Hyypän pro gradu -tutkielman lähteistä. Tilt Zeitungin lisäksi syynissä olivat oululaiset alakulttuurilehdet Anonyymi mustetahra, Kupla, Ruuvari ja Esa. Näistä Esaa julkaistaan edelleen. Lehdet ovat antaneet äänen muun muassa punkkareille, sarjakuvataiteilijoille ja skeittareille.

Vastarintaa valtakulttuurin ulkopuolelta

Oulussa alakulttuurilehtiä ilmestyi paljon punk-kulttuurin ollessa vahvimmillaan 1970-luvun lopulta 1980-luvun alkuun. Hyypän mukaan Oulun punkkarit ja uuden aallon edustajat tunsivat olevansa ulkopuolisia normaalista maailmasta musiikkimakunsa takia. Punk-kulttuuri ei näkynyt valtamediassa juuri ollenkaan.

– Lehdillä on suuri merkitys alakulttuurinsa sisällä. Kaveriporukan ja oman kulttuurin juttuja halutaan jakaa toisille samanmielisille ihmisille, mutta myös laajemmalle yleisölle, Hyyppä kertoo.

Lehdet ovat aikansa ja paikkansa tuotoksia. Oulu näkyy Hyypän tutkimissa lehdissä voimakkaasti.

– Lehdet kommentoivat paikallisia ilmiöitä, instituutioita ja katukuvaa. Siellä on ihan suoranaisia poliittisia kannanottoja esimerkiksi Kallioparkkiin. Sarjakuvalehdissä monet tarinat sijoittuvat Ouluun. Oulun murrettakin on paljon, Hyyppä listaa.

"Räävittömät jutut julkaistiin aina"

Lehtien ulkoasu on monenkirjavaa: kirjoituskoneella kirjoitettujen juttujen päälle on voitu lisätä jälkikäteen omia huomioita. Tilt Zeitungin entinen päätoimittaja Kauko Röyhkä kertoi Hyypän haastattelussa, että räävittömät jutut julkaistiin aina ja tylsät, mutta naiivit ja liian tosikkomaiset jutut karsittiin pois.

Kuvissakaan ei tunneta sensuuria. Esimerkiksi Esassa esitellään mieskauneutta monesta perspektiivistä.

– Lehdet toimivat todisteina siitä, että lehtien julkaisuun ei välttämättä tarvita esimerkiksi koulutusta. Riittää, että ympärillä on innostusta ja samanhenkisiä tyyppejä, Hyyppä kertoo.

Tilt Zeitungeja, Kuplia ja Ruuvareita voi käydä selailemassa Oulun pääkirjastossa. Sarjakuvalehtiä voi lukea myös Oulun sarjakuvaseuran tiloissa.

Hyypän Oululaiset alakulttuurilehdet – kulttuurinen tila, vastakulttuuriset sisällöt ja keinot -pro gradu-tutkielma on luettavissa täällä (siirryt toiseen palveluun).