Suomen ja Kiinan yliopistoyhteistyö uudelle tasolle

Helsingin yliopisto ja Kiinan arvostetuimpiin kuuluva Pekingin yliopisto ovat käynnistämässä useita uusia tutkimushankkeita. Oikeustieteen lisäksi hankkeita viritellään ilmatieteen, koulutuksen ja lääketieteen aloilla. Pekingissä vieraillut rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio uskoo, että Kiina on tosissaan kehittämässä oikeusvaltiota, vaikka maan poliittinen järjestelmä ei ole muuttumassa.

Ulkomaat
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.Sari Taussi / Yle

Kimmo Nuotio kävelee jo tottuneesti Pekingin yliopiston pientä kaupunkia muistuttavalla kampuksella. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori oli mukana, kun oikeusalan yhteistyö aloitettiin vuonna 2009.

– Pekingin yliopisto on tavallaan valikoitu yliopisto. Täällä on hirveän hyviä opiskelijoita, jotka ovat myös tulevaisuuden tärkeitä ihmisiä maailmassa, Nuotio sanoo.

Yliopistojen välinen yhteistyösopimus päivitettiin keskiviikkona. Tilaisuuteen osallistui mm. Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola. Oikeustieteen, ilmatieteen, koulutuksen ja lääketieteen tiedekunnat ovat nimenneet yhteyshenkilöt, jotka alkavat nyt selvittää mitä tutkimushankkeita pannaan käyntiin.

Eniten kokemusta on oikeusalan yhteistyöstä. Viime vuonna Helsingin yliopiston yhteyteen avattiin Kiinan oikeuden ja oikeuskulttuurin keskus.

Kiinalla on alan hankkeita myös mm. Yhdysvaltojen ja Saksan kanssa. Amerikkalaisilta on otettu oppia etenkin markkinatalouden kehittämisessä, mutta Kiinan luodessa valtion yhtiöiden asemaa korvaavia hyvinvointipalveluja. Kiinalaisten on helpompi ymmärtää eurooppalaista ja pohjoismaista mallia, Nuotio sanoo.

– Kiinassa oikeusvaltion rakentaminen on ollut liikaa talouden ympärillä ja nyt tulee laajempi näkökulma siihen. Ja vaikka tämä on haastava projekti, uskon että siinä voidaan mennä eteenpäin, paljonkin.

Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea piti viime kuussa historiansa ensimmäisen vain lakiin ja oikeuteen keskittyneen kokouksen. Ns. oikeusvaltiota luvattiin kehittää – mutta niin, että puolueen asema ei ole uhattuna. Puhutaan oikeusvaltiosta "kiinalaisin erityispiirtein".

rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
Sari Taussi / Yle

Lupauksiin on suhtauduttu etenkin kansainvälisessä mediassa hyvin epäillen, sillä esimerkiksi oikeudenkäynnit ovat Kiinassa usein vain puolueen päätösten kumileimasimia. Nuotio sanoo, että Suomi voi silti olla hyvällä omalla tunnolla mukana yhteistyössä.

– Totta kai Kiina-yhteistyö on sellaista, jossa myös omaa roolia täytyy tarkastella. Mutta uskon, että ne vaikutteet joita voimme viedä ovat sellaisia, joissa viemme hyviä pohjoismaisia arvoja.

Kiina on luvannut lisätä mm. tuomioistuinten riippumattomuutta. Oikeudenkäyntiprosessi on silti hyvin erilainen kuin lännessä eikä esimerkiksi puolustuksella ole vastaavaa asemaa kuin meillä.

Suomi on jo pitkään ollut oikeusministeriöiden kautta mukana kouluttamassa kiinalaisia tuomareita. Lisäksi Suomi osallistuu hankkeisiin, joissa pohditaan vaihtoehtoja työleirirangaistuksille, jotka Kiina on ilmoittanut lopettavansa. Korvaavaa mallia haetaan mm yhdyskuntapalvelusta.

Kiinassa oikeusvaltiopyrkimysten taustalla nähdään kansalaisten paine. Keskiluokkaistuvat kiinalaiset odottavat saavansa äänensä nykyistä paremmin kuuluviin.

– Kiinassa talouselämä on saatu pyörimään kovalla vauhdilla ja paremmin kuin monessa muussa paikassa. Nyt yhteiskunnan kehittymisessä seuraavalle tasolle muulla tavalla, tarvitaan myöskin oikeutta ja parempaa sääntelyä, Nuotio sanoo.

Kiinan ihmisoikeustilanne on monessa mielessä huono, mutta ainakin tutkijapiireissä keskustellaan esimerkiksi kuolemanrangaistuksesta luopumisesta. Kiina antaa yhä eniten kuolemanrangaistuksia maailmassa, vaikka yhdeksän rikoksen poistamista kuolemanrangaistuslistalta harkitaan parhaillaan.

Yhteistyö on jo pitkällä myös ilmatieteen alalla. Suomi tukee mm. ilmanlaadun tutkimusta ja on mukana mittausasemien rakentamisessa. Niin ikään koulutusyhteistyö on tiivistä. Lääketieteen alalla yhteistyö vasta viritellään.