Sähköä säästääkseen ei tarvitse olla pihi

Kajaanilainen Keräsen pariskunta voitti muutama viikko sitten arvonnassa energiakartoituksen omakotitaloonsa. Kerästen kodissa on noin 150 neliötä lämmitettävää tilaa. He ovat kuitenkin pystyneet elämään noin kolmasosalla siitä energiasta, mitä normaalisti käytetään saman kokoisissa taloissa.

ilmiöt
Leivinuunin edessä mies ja nainen.
Jarmo Nuotio / Yle

Anna ja Paavo Keräsen kotiin lämpöä tuo leivinuuni. Myös energiakartoituksen tulos lämmittää mieltä, vaikka säästöjä ei tietoisesti ole etsittykään.

– Aikoinaan kotonani ei ollut sähköä lainkaan. Silloin opittiin, että kaikkea tehdään säästeliäästi. Sammutamme valot sieltä, missä ei olla. Pakasteet otetaan sulamaan jääkaappiin ja sähköpattereita käytämme vain kovalla pakkasella, Anna Keränen kertoo.

Keräset elävät siis normaalia elämää, vaikka sähköä ei kulu samaan tahtiin kuin monella muulla.

– Kyllä minä katson televisiota silloin kuin haluan, kuuntelen radiota ja cd-levyt soivat. Myös sähköhellaa käytämme niin paljon kuin tarvitsee. Ei se ole tuhlaamista, mutta ei myöskään ylimääräistä säästämistä, Anna Keränen sanoo.

Asiantuntijalle tulos oli yllätys

Keräset osallistuivat arvontaan ja voittivat energiakartoituksen omakotitaloonsa. Suomen luonnonsuojeluliiton energiatehokkuusasiantuntija Risto Saarikivi pitää Kerästen sähkönkulutusta poikkeuksellisen pienenä.

Yli 80 kohteessa eri puolilla Suomea kiertänyt Saarikivi kertoo, että vastaavan kokoisessa omakotitalossa sähkön kulutuksen pitäisi olla normaalisti noin 18 000 kilowattituntia vuodessa. Energiasäästötoimenpiteillä kulutus voi laskea parhaimmillaan 11 000–12 000 kilowattituntiin vuodessa.

– Kun ensimmäisen kerran otin Keräsiin yhteyttä ja he kertoivat, että heidän sähkön kulutuksensa on 6 500 kilowattituntia vuodessa, en meinannut uskoa sitä. Ehkä tämä kuvaa hyvin sitä, että energian säästäminen on oikeasti kulutustottumuksia, elämäntapaa ja kohtuutaloutta, Saarikivi summaa.

Säästöä voisi saada vielä lisää

Saarikiven mukaansa Keräset voisivat kuitenkin pitää tästä vielä paremmaksi.

– Vesihanojen vedenvirtaus voi olla kolmanneksen tai neljänneksen liian kova. Hanaa vaihtamalla saa parinkymmenen prosentin säästön.

Mies mittaa vedenvirtauksen voimakkuutta.
Energiatehokkuusasiantuntija Risto Saarikiven mukaan hanojen vedenvirtaus on usein liian kova.Jarmo Nuotio / Yle

– Jos puhutaan vähän isommista säästöistä, niin Kerästen kotona käyttövesi lämmitetään sähköllä ja lämminvesivaraaja on 28 vuotta vanha. Jos sen vaihtaisi hybridiin, jossa olisi aurinkokeräimet, niin se käyttäisi yli puolet vähemmän sähköä käyttöveden lämmittämiseen, Saarikivi jatkaa.

Keräset ovat itse miettineet aurinkopaneelien hankkimista, koska esimerkiksi maalämpöön siirryttäessä pitäisi vaihtaa myös patterit. Saarikivi pitää ajatusta hyvänä.

– Tämä on erinomainen kohde aurinkosähköpaneeleille. Niiden hinta on viimeisen kahden vuoden aikana romahtanut ja tehokkuus on noussut, joten ne ovat erittäin kustannustehokkaita.

Keräset ovat esitelleet alhaista sähkölaskuaan myös naapureilleen.

– Naapurimme on sähköyhtiön työntekijöitä. Kyllä hän on sanonut, ettei monikaan näin vähällä sähköllä pysty elämään, Anna Keränen naurahtaa.